perjantai 11. toukokuuta 2018

Se olisi juoksua nyt

Varmaan ensimmäisen kerran sain kiinni, puolivahingossa, Voltin juoksun heti. Eli jos nyt kaikki menee niin kuin kohtuullisen laadukkaassa elokuvassa, Roy ja Voltti tapaavat toisensa niissä merkeissä kohta puoleen.

Uroksen valinta oli olevinaan ensin niin haastavaa, mutta lopulta hyvä ystäväni kysyi että miksi ihmeessä en käytä Royta? Niin miksi ihmeessä en???
Roy on Sloveniasta Mirja Lapanjalta tuotu pitkäkarvainen uros. Olen tavannut sen emon ja emon linjaa useampia koiria, ne vaan ovat minun makuuni niin hienoja. Sellaisia simppeleitä, sosiaalisia ja ns. helppoja koiria. Nopeita ja elastisia, menestyneitäkin. Löytyy jokunen Suomestakin!
Royn isä on Kanadalainen "Summit", vahva lyhytkarvainen uros. Edustanut maata useampaan otteeseen MM-kisoissa (agility).
Royn sisarukset niittävät mainetta agilitykentillä Euroopassa ja Kanadassa, meillä itse Roy on jäänyt harrastuskoiran asemaan kun ei sijoituskodilla eikä minulle ole nyt oikein kisavirettä.
Roy on simppelu, miellyttämishaluinen uros. Sille ei jää asiat ns. "päälle", kestää painetta ja yrittää kokoajan parhaansa. Oppii nopeasti, hyppää luontaisesti todella hyvin ja kokoaa. Vauhtia riittää ilman, että menee ylivireiseksi. Varovainen koira positiivisessa mielessä, ei juokse läpi aitojen tai rysäyttele itseään mihinkään.
Roy on todella sosiaalinen niin ihmisille kuin koirille, ihan kaikkien kaveri! Ja ollut todella perusterve tyyppi. Silmissä on pari ylimääräistä ripseä.

Voltti on Voltti. Sen pentujen terveystulokset näkyy KoiraNetissä ja julkisesti kerrottu mm. yhden pennun LTV3, siksi en käyttänyt samanlinjaista urosta tähän pentueeseen. Ikäväkyllä näitä nuorempia pentuja ei ehdi kuvaamaan ennen astutusta.
Voltin silmät on pelattu viime viikolla ja terveet, ei näy vielä KoiraNetissä.

Tulevan pentueen sukutaulu. 
Siitä näkeekin, että linjautuu Fetchiin. Kyselin Euroopasta näitä linjoja käyttäviltä ja tuntevilta, että uskaltaako yhdistelmän tehdä. Kyllä vain, oli vastaus. Ovat tehneet ja tiukempiakin onnistuneesti niin terveyden kuin harrastus ominaisuuksien puolesta.

Tavoite ja odotus on saada näistä melko helppoja, ohjaaja nöyriä, tekeviä harrastuskoiria. Koiria, jotka osaavat olla vaan ja rauhoittua kun ei ole tekemistä, mutta syttyvät heti kun sellaista luvallista toimintaa tarjotaan. Toivottavasti myös terveitä!

Riskinä on toki bordercollie vitsaus OCD, mutta luotan vieläkin vahvaan emälinjaan ja mahottoman hyvään tuuriini! Epilepsia riski pitäisi olla mitätön, mutta tokihan sekin siellä jossain ehkä on vaikken yhtään tiedäkään taustoissa. Samaan syssyyn luetellaan luuston ongelmat, voi tulla huonoa lonkkaa ja selkäongelmia. Oikeastaan voi tulla ihan mitä vaan, autoimmuunisairauksista johonkin harvinaisempaan tautiin.
Kristallipalloa en edelleen omista, isoimmat terveysriskit pyritty nytkin karsimaan niin ettei ainakaan molemmilta puolilta kertautuisi.


Kysyntää on jo varsin mukavasti eli uusia varauksia en ota vastaan ennen kuin näkee onko pentuja edes tullakseen ja mitä syntyy.