perjantai 30. tammikuuta 2015

OMG

Mikä tietotulva OMD Coach Pilot viikolta. Tai oikeamminhan suurinosa oli vanhaa ja tuttua, mutta silti. Hyvää teki kerrata ja muistutella. Lisäksi ulkomaan eläviltä tuli kyllä hienoja pointteja ja näkemyksiä & ehkä jotain uuttakin. Täytyy hiukan sulatella!

Mutta toinen omg kuinka hienoa kun Volttikin pääsi jo treenaamaan :o) Se on saanut vähän pikkuhypyillä jumppailla ja pääsi myös viikolla "opetuskoiraksi" pariin otteeseen. Muutenkin se tietysti hurmaa kaikki ja aina ;o)
Eilen treenasin molemmilla, Voltin ja Primin kanssa siis. Voltilla ensimmäisen kerran hiukan kontakteja, puomilta puuttuu vauhti. Sai myös tehdä radan pätkää ja aika fiilis, se vana menee ja tekee! Vaikkakin vähän kaarrattaen, ihan sama.
Prim toimii hiukan erilaisilla asetuksilla kuin Voltti. Se imee enemmän ohjaajaan, mutta toisaaltaan kyllä osaa lähteä maata kiertävälle radallekin! Kontakteilta helposti lähtee katseella pois. Vahvistusta siis siihen. Pujottelua mä aikalailla kyllä ihailen, sen asenne siihen on ehkä parasta koskaan.

Että sellaista. Koko viikko oli tuhotonta opiskelua (englanniksi!), ihanaa oli nähdä monia vanhoja tuttuja ja ystäviä ulkomailta, mutta tavata myös uusia.
Joidenkin kanssa keskustelu oli helppoa ja vaivatonta, oli hienoa päästä osaksi sitä ja pystyä jakamaan mielipiteitä & ajatuksia. Lisäksi sai taas paljon tietoa Euroopan uros tilanteesta & ehdotuksia Voltin sulhoksi ;o) Tosin voi olla, että sulhanen löytyy ihan kotosuomesta tällä kertaa. Tuosta melkein naapurista. Jos edes astutan. On se vaan vaikea päättää tälläistäkin asiaa.

Mutta nyt ei agilitya-päivä kuitenkin. Eilen sain treenattua niin kivasti että jätän tämän päivän ajelematta Turkuun. Huomenna sitten joo ettei tule vieroitusoireita.


lauantai 24. tammikuuta 2015

OMD Coach Pilot Group & hyviä uutisia

Jännittävää, huomenna Prim ja Voltti mukaan ja kohti uusia elämyksiä, haasteita ja tuttavuuksia ympäri maailmaa. Parasta agilitya ja minä saan olla yhtenä mukana!
Minua jännittää, myönnetään. Aika paljonkin... saa nähdä kuinka ensi yönä tulee nukuttua ja mistä näkee unia. Onneksi siellä on myös tuttuja, vanhoja ystäviä ja aina on mukava tutustua myös uusiin ihmisiin & koiriin.
Silti minua jännittää. Hui ja vau ja hienoa.

Prim on myös hiukan treenannut ja olen kyllä enemmän kuin hämmästynyt tiistaista. Tein pätkissä ratatreeniä, jonka olin kouluttanut. Monessa kohtaa jouduin miettimään ohjausta uusiksi jos vertasi Voltin ohjaukseen. Ihan samoilla asetuksilla eivät nämä kaksi puolisisarusta mene.
Mutta lopuksi koko rata nollana läpi ja erityisen onnellinen olin pujotteluista ja oikeasti vaan siitä, että pääsimme tekemään monta estettä yhdessä!
Melkein jo ilmoitin kisoihinkin mutten sitten kuitenkaan.

Ja Voltti sai treeniluvan :o) Jipii, tästä vähitellen sitten aloittelemme taas agilitya senkin kanssa.

Ja upea ilouutinen, olen varmaan unohtanut jakaa sen. Kati ja Di nousivat 2-luokkaan ihan hetkessä! Kerrankin voin ihan täydestä sydämesta sanoa, että harvoin näkee koirakkoa, joka sopii toisilleen niin hyvin.
Pirkkokin synnytti helposti 6 pentua, joista valitettavasti ensimmäinen syntyi kuolleena. Lopputulos siis eläviä 3 urosta ja 2 narttua, kovin mustavalkoista sakkia näyttäisi olevan.
Nämä ovat Lauran omat pennut, ne eivät tule minun nimiin. Muutamia kyselyjä siitä on jo tullut eli kysykää suoraan Lauralta. Minä vain leikin kätilöä, muuten minulla ei ole osaa ei arpaa tähän pentueeseen :o)


perjantai 16. tammikuuta 2015

Juhlaa, riemua, iloa loskan keskellä

On juhlaa kun pystyy vähitellen palaamaan koirien kanssa arkeen. Eli Voltti saa liikkua melko vapaasti, lenkkeillä irti. Tietenkin vielä maltillisemmin ja pitäisi varoa liukastumista yms. Milläs sitä liukastumista varot näissä keleissä? Onneksi meidän lenkkeily ei rajoitu teihin, pääsemme pelloille ja metsiin.
Prim on päässyt treenaamaan nyt pari kertaa. Tiistaina se näytti, että onkin ihan kelpo agilitykoira. Tosin hyvin erilainen kuin Voltti, ainakin joissakin kohdin. Sitä pitää saattaa enemmän, on liikkeessä kiinni senkin suhteen. Itsepä opetin ettei ihan lentäisi. Tosin se myös irtoaa. Esteet alkavat olla hallussa ja niitä voidaan mennä jo useampi peräkkäin. Siispä se on jo agilitya :o)
EIlen olin Anun kanssa Ojakkalan hallilla. Teimme hiukan vähemmän, mutta olevinaan ajatuksella. Vauhdista päällejuoksuja, ne ovat olleet hankalia. Rimatkin ensimmäisen kerran 65cm kokeiluna, hyvä pohja ja lämmintä eikä paljoa treeniä. Pujottelut hyviä vaikka vedätin jo sisääntulon. Eipä paljoa moitittavaa muutaman esteen treenistä. Paitsi ettei se pysy lähdössä hievahtamatta...

Muutamia tokoliikkeitä olen tehnyt molempien kanssa ajankuluksi ja mielenvirkeydeksi. Pitäisi mennä treenaamaan ja opiskelemaan uudet liikkeet ja säännöt. Jos sitä joskus ehkä vielä kokeissa kävisi. Iso jos.


maanantai 5. tammikuuta 2015

Primin minitreeni

Primillä pikaiset kontakti ja pujottelu treenit! Ei täydellistä, mutta jo sinnepäin. Hyvä alku tauon jälkeen!


lauantai 3. tammikuuta 2015

kuulumiset

Hiljaista on ollut koirarintamalla. Tai ei mitään mainittavaa tapahtunut.

Tai no Prim pääsi treenaamaan hiukan! Ei paljoa tehty, koska minulla oli kamala flunssa ja Primilläkin taukoa paljon takana. Siihen nähden ei huono, sanoisin. Olihan se vallatonta hiukan, mutta hyvin helppo treeni ja saimme myös onnistumisia. Ehkä jo maanantaina hiukan lisää!

Voltti käväisi lääkärissä ja saikku jatkuu. Ihan ei ollut luutunut vielä täysin tai siis näkyi edelleen murtuma. Myöskin nivelsiteen kiinnityskohdassa oli paksunnosta (?) ja edelleen hiukan löysyyttäkin.
Aloitetaan remmilenkit, pihalla saa olla vapaana ellei riehu hulluna jne. Ei äkillisiä suunnan muutoksia eikä liukastumisia. Kun nyt malttaa parannella, niin paranee. Lekurikin sanoi, että nyt olisi hyvä aika pennuttaa. Milläs pennutat kun juoksu on varmaan heinäkuussa seuraavan kerran. Malttaako silloin sitten edes pennuttaa jos on nyt pidemmällä saikulla?
Tälläinen talvi, milläs estät liukastumiset... Tai no joo remmissä, eihän se riehu.
Sitten kun saa luvan alkaa liikkua enemmän, niin pääsee hevosen kanssa maastoon. Tuleepa ainakin liikuntaa!

Hassua lenkkeillä yhden koiran kanssa nyt. Riepukaan ei ole edes halunnut yskän jälkeen pahemmin lenkkeillä, kamalan onnellisen näköisenä makaa sohvalla! Juha hoitaa Maliinan liikuttamisen.

Että sellaista. Vähitellen siis treenaamaan Primin kanssa, Volttia parannellen.


Kuvassa Pirkko, pentuja muutaman viikon päästä!