torstai 14. kesäkuuta 2018

kuulumiset, päivitykset, pohdintaa ja avointa mieltä

Kun on kivaa, niin aika rientää!
Vauhdikkaat Veet siis jo vuoden ja pari viikkoa päälle, onnea onnea. Aikamoisia tehopakkauksia tuntuvat olevan, omistajat ovat tyytyväisen oloisia porukkaan tai eivät ainakaan uskalla muuta sanoa. Hah hah.
Tanja ja Vola kipaisivat jo tokokokeessa tehden huiman suorituksen ja kasvattaja pystyi vain suu auki ihailemaan videota. Vautsi vau ja onnea. Tästä riemastuneena Vinkkikin treenasi ainakin kaksi kertaa tokoa. Tai siivekkeen kiertoa. Melkein tokoa.

5/6 on ehtinyt jo virallisiin kuviinkin, osan mielestä aivan liian nuorina. No niin tai näin, kuvattu on ja treeniluvat niitä myöten saatu eli ei tarvitse varoa luuston puolesta. Tosin lonkkien osalta en ole mitenkään super ilahtunut kirjainyhdistelmistä, sillä vaikka kahdella tuli B/B (Vinkki ja Rane) niin muilla toinen lonkka C. Löysyyttä ja matalaa maljaa eli ei koiria haittaa. Silti. Rumalta näyttää tilastoissa.
Toisaaltaan taas, jokaisella 0/0 kyynäret, olat puhtaat (harmillista ettei niitä nyt sitten lausutakkaan Kennelliitossa!), ei LTV muutoksia. Eikä ole allergioita tms. Toki epilepsia voi puhjeta ja joku autoimmuunitauti. Toki voivat myös juosta auton alle tai kyy purra. Elämä on.

Erät tuttavani oli jo huolissaan kasvattieni, tai Voltin pentujen, lonkka tuloksista ja heitti esimerkkinä erään toisen kasvattajan bc nartun jälkeläisten %, kuinka vain A/A ja yksi B/B. Koska ihminen on utelias, kävin vakoilemassa Jalostusnetistä. Totta toki. MUTTA sen koiran 11 jälkeläisestä oli kuvattu n.1/4 ainakin sillä hetkellä. Toki koira on terve kunnes toisin todistetaan. Voltin pennuista on kuvattu jo 11/12 ja vikakin menee just ihan kohta.
Samainen ihminen ei kuitenkaan maininnut, että vautsi vau, ei yhtään ocd kasvattia. Ihminen on jännä, helposti huomataan ja muistetaan ei ne niin hyvät asiat. Ihan minä itsekin!

Kysymys kuuluu olisinko astuttanut Voltin nyt jos olisin etukäteen tiennyt tulokset. Olisin. Koska asia ei vaikuta koiriin, koska minun mielestä jälkeläiset ovat oivia harrastuskoiria ja olleet hyvin terveitä muuten. Koskaan en ole salaillut terveystuloksia tms., luonteista ja tekemisestä voidaan aina olla montaa mieltä.
Ja jokainen pentua harkitseva tietää tulokset, riskit ja vähän vielä lisää.

Harkitsen tässä, että ultrata vai eikö ultrata.... nyt olisi 3 viikkoa + astutuksesta. Kohtahan sen nyt näkeekin onko vai eikö pentuja tulossa. Toisaaltaan miksei olisi, ei se ennenkään ole tyhjäksi jäänyt ja Royllakin on jo pennut. Astutukset meni hyvin ja Voltti on laiska & ahne.


Vinkki on noin kerran viikossa treenaillut agilitya, joskus kaksikin eli samaa tahtia. Radan pätkiä, ohjauksia ja esteitä. Se on todella nopea oppimaan ja haluaa tehdä kokoajan parhaansa. Sillä on aivot mukana kokoajan eli ei yhtään paahda täysiä vain jonnekin, vauhti tulee aina varmuuden kautta.
Kuuntelee todella hyvin ja koska olen kova höpöttämään enkä oikein osaa olla radalla(kaan) hiljaa, niin olen jonkun verran opettanut sille vihje sanojakin tukemaan ohjausta.
Viime viikolla tein sillä rataa parissa pätkässä ja olin itsekin yllättynyt kuinka hienosti se kulkee! Nyt tämän viikon jälkeen jäädäänkin lomalle ja menee melkein kaksi kuukautta ilman säännöllistä agilitya, jos vaikka leirillä jokusen esteen ottaisi. Jos ehtii ja jaksaa.

Ja Roy. Marihan sen kanssa kerran viikossa treenailee ja minä teen noin kerran/3kk. Että tykkään siitä. Voi kun olisi enemmän vapaita viikonloppuja, sen kanssa olisi nyt kyllä päästävä kisaamaan!

Ja voihan pitää pennun, eikös?