tiistai 25. kesäkuuta 2013

tokon SM lähestyy

Ja mitä me tehdään? Ei niin oikeastaan yhtään mitään.
Eilen oltiin tosin kimppatreeneissä meille ihan uudella paikalla ja tehtiin jotain. Voltilla oli ekaksi liiankin kivaa ja vähän vauhtisokeus iski ;) Tosin se on vaan positiivista se Vompan kanssa, en jaksa uskoa koepaikalla sellaista niin helposti tapahtuvan.
Luoksetulo suoraan ja ekaksi odotti pysäytyksiä. Tosin vauhti oli kohtuullisen reipas siitä huolimatta, juuri sellainen joista vielä olisi kyennyt pysähtymään. Mutta kun stoppia ei tullutkaan, niin vauhti kiihtyi niin että meni vähän pitkäksi sivulle tulo...
Ruutu oli vähän hankalahko, mutta Voltti selvitti sen ongelmitta ja painui vielä suoraan sisään. Kutsuttaessa sivulle veti täysiä ohi, ohops. Uudestaan ja löytyi ne jarrutkin ja siisti sivulle tulo. Tässä pätee meillä agilityssä käytetty "katso koiraan".
Z:ssa keuli ekan välin, mutta oikeat jäävät.
Ohjattu ok.
Tunnarissa tapahtui jotain mitä ei mielestäni ikinä koskaan milloinkaan. Voltti toi väärän! Uskomatonta. Tosin taas en ollut ihan sata varma oliko kapulat minun viimeksi käyttämiä. Mutta ihan sama, vahvempi haju olisi pitänyt olla oikeassa. Uudestaan ja toi oman. Tosin maisteli väärään. Voihan... Täytyy nyt tehdä muutamia tunnareita joka päivä.
Kaukoja kun muut teki jotain muuta. Otti häiriötä, joka näkyi pään kääntelynä. Mutta jokainen vaihto ok silti.
Paikallaolot. Maahan tassu alla. Mutta pysyi asennossa kokoajan ongelmitta. Oli vaan laittanut silmiä kiinni kun häiritsi takana koirien haukkuminen ja Marikan häiriöinti. Nousi loistavasti ylös.
Istuminen ja oli vahva, hyvä istuminen.

Eli sellaiset. Jos koittaisi vähän tehdä nyt jotain kivaa vaan. Ja hyppynouto me tehtiinkin pihalla muistaakseni toissapäivänä.

Meidän starttinumero taisi olla 5! Heti alussa, ekassa ryhmässä, aamutuimaan. Ou jee, ei ole vielä hiki, ei ehdi jännittää itseään kipeäksi (no milloinhan jännitän niin paljon, mutta kerta se olisi ekakin). Tiinan Jaime menee just ennen meitä ja uskoisin Voltin tykkäävän katsella vauhdikasta poikaa.
Kaikki on mahdollista tuossa kokeessa. Rutiini ei vielä riitä, yllätyksiä voi tulla. Voltti voi ottaa häiriötä turhaan tai paineistua suorittajaksi. Unohtaa osan liikkeistä. Jumittaa kaukoissa. Tuoda näköjään väärän tunnarin. Ei osaakaan hypätä kapula suussa. Vetää ohi tuhatta ja sataa ruudusta tullessa. Seurata kuin laamannin lehmä. Z tehdä kaikki jäävät väärin. Istuessa mennä maahan. Maassa paikalla olossa mennä lonkalle, ottaa häiriötä.
Pieni juoksun jälkeinen plääh-olotila näkyy myös.

Mutta tänään käydään kokeilemassa agilityn kisaamista :o) Ens viikolla superporukassa viettämään aikaa agilityn ja muun kivan parissa. Siinä välissä ehtiikin olla pari päivää mökillä.

Prim tuntuu kokoajan enemmän ja enemmän omalta. Sen kanssa tekeminen on niin kivaa. Keskittyy niin kivasti tarvittaessa. Mitäänhän se ei osaa, mutta ei vielä tarvitsekkaan!

Sisko ja sen pikkusisko

1 kommentti:

  1. Pidän teille peukkuja! Tsemiä äsämmiin!
    Kick some ass!!

    VastaaPoista