Primin yskä on hellittänyt, vihdoinkin. Sehän sai jonkinlaisen kurkkutulehdukset jälkitaudiksi ja siihen antibiootikuurin. Ensiksi jo ajattelin ettei lääkkeet pure, mitään parannusta ei ollut tapahtunut vielä 3. päivänäkään. Mutta kyllä se siitä sitten helpotti ja nyt ei ole ollut enää mitään merkkejäkään köhimisestä tai muustakaan. On päässyt jo tallille juoksemaan siellä kun ei ole muita koiria ja vähän tokoiltukin. Painotus sanalla vähän.
Voltilla on vielä hiukan köhimistä, samoin Riepulla. Mutta onneksi vain lievää. Volttihan juttelee paljon ja asian jälkeen alkaa kurkun selvittely. Jalka näyttäisi parantuneen hyvin ja positiivisten odotusten mukaan. Nyt jo hiukan saa liikkuakin, hillitysti. Murtuman paranemiseen menee vähintään 6-8 viikkoa ja sama nivelsiteiden revähdyksen toipumiseen jos ja kun haluaa ottaa varman päälle. Sitten aloitamme, jos saadaan lupa, vähitellen treenailla taas. Sitä ennen toki päästään jo lenkkeilemään, jumppaamaan yms. Plus tarvitsee käyttää fyssarilla kuinka toispuoleinen onkaan sitten lopuksi.
Eli kalenterin mukaan tammikuun lopulla.
Että tälläistä, rauhallista oloa koirien kannalta.
Itsekin viikkokoulutuksista pari viikkoa lomaa. Vaikka tämä työ on niin kivaa ettei voi edes varsinaiseksi työksi aina kutsua :)
Minun isoja, valtavia onnen hetkiä on edistymiset, kun keksii jonkun "jutun" asioiden eteenpäin viemiseksi, palautteet koulutettavilta, rohkeus ja ilo tekemiseen. Kaikki on niin ihania!
(Mikä lie joulukeiju käynyt vähän ripottelemassa positiivuusjauhetta)
Mietin nyt jopa yhden illan lisähommia, sen verran olisi ehkä kysyntää :) Mikä on vaan iloinen asia!
Meidän elämää. Pääosissa bordercolliet ja niiden kanssa puuhailut. Välillä takaperin kerien ja toisinaan pylly edellä puuhun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti