tiistai 30. heinäkuuta 2013

lomalle lomps

Ehkä palaan lauantaina takas maan pinnalle tai jopa johonkin monttuun, mutta nyt agility Voltin kanssa tuntuu suorastaan helpolta treeneissä. Tosin ollaan tehty vain pikku juttuja, ei ratatreenejä lainkaan. Ja kontakteja muutaman kerran.
Ehkä se sitten johtuukin siitä? No niin tai näin, nyt mukavalla fiiliksellä odottelen lauantaita. Ja myös hiukan kauhulla, Viuhka starttaa myös ekan kerran melkein kahteen vuoteen... ja treenikertoja takana pentujen jälkeen on kentällä parit ja omalla pihalla sama määrä niillä parilla hypyllä mitä siellä on.
No, katsotaan onko sitten taas seuraava kerta Viuhkan veteraani iässä ;o)

Toko on edelleen tauolla... PK-tottista tokomaisesti (eli tulee suoraan sivulle niin noudot kuin luoksetulon) ollaan muutaman kerran käyty tekemässä. Lähinnä vahvistettu niitä hyppyjä.

Prim on treenaillut vähän aina välissä. Häiriötä, perusasentoa. Vähän esteitä rimat alhaalla ja putkea. Leikkimistä ja olemista.

Mutta tosiaan, Pohjois-Karjala kutsuu viikoksi. Aamulla kohti mökkielämää.

sunnuntai 28. heinäkuuta 2013

kaikkea pientä

On tullut puuhailtua koirien kanssa. Pihassa kaikilla hiukan perusagilitya ja -tottelevaisuutta. Metsässä lenkkeilyä yhdessä ja erikseen.
Läksimme eräänä iltana Juhan kanssa Kemiran metsiin lenkille kaikkien kanssa. Siellä uskalsi lauman laskea irtikin, siihen aikaan todennäköisyys törmätä kehenkään oli häviävän pieni plus periaatteessa kaikki ovat tottelevaisia ja tulevat luokse kutsusta heti. Niinhän sitä luulis...
En ottanut huomioon Maliinan herkkyyttä lähteä riistan perään. Reilu kilsa meni hyvin, en antanut kenenkään huidella kaukana. Sitten olikin aakeampaa näkymää ja en käskyttänyt koiria niin vaan saivat juosta. Muutaman kerran käskin koiria luokse ja muut tulikin, mutta Maliina... se läksi. Meni niin hel***sti jonkun perässä (jänis? lintu?) ja katosi metsään tullen nopeasti uudestaan lähelle ja katosi toiseen suuntaan. Sitten läksi Prim perään kiljuen ja ei siis minkäänlaista yritystä edes totella. Pelkäsin sen putoavan kalliolta tai eksyvän, eihän se pääse niin kovaa kuin Maliina.
Käskin Juhan huutaa Maliinaa, ei tullut. Minä huusin molempia ja silloin Riepu otti hatkat. Läksi häntä suorana tulo suuntaan eikä edes päätä kääntänyt. Sitten näkyi taas Maliina ja Prim perässä. Karjaisin Primille maahan ja totteli ihme kyllä. Se hihnaan ja läksin takaisin autolle päin bortsujen kanssa.
En edes jaksanut vilkaista miten Maliina ja Juha... ihan sama siinä vaiheessa.
No Riepu löytyi auton vierestä häntää heiluttamassa. Maliina tuli Juhan kanssa perässä, flexissä.
Loppulenkin teinkin Riepun, Viuhkan, Voltin ja Primin kanssa. Juha istui Maliinan kanssa autossa sen aikaa. Meillä olikin oikein miellyttävä lenkki, kaikki koirat irti ja ei yritystäkään lähteä minkään perään. Ei edes Prim. Jonka ääliömäisen käyttäytymisen toivon loppuvan tuohon kertaan. Samperi.


Tänään oli huippupäivä tuloksellisesti. Laura ja Pirkko saivat HyppySertin! 
Ja Janita voitti Hitin kanssa EOssa.
Huisasti onnea pätevät!

Törkeesti varastettu kuva Lauran Facebookista.


torstai 25. heinäkuuta 2013

Hakuilua

Vai haahuilua. Kokeilua hiukan, valmiiksi syvälle 2 ukkoa ja ekalla vielä olisi tien ylitys. Tuulta ei taaskaan ollut, kumma juttu.
Voltti läksi todella hyvin ja paineli syvälle, kuitenkin tien reunassa oli hetken juoksennellut ja palasi takaisin. Uusi lähetys ja nyt uskalsi mennä yli ja hienosti maaliniehelle. Näytölle läksi myös oikein hyvin, mutta eksyi hiukan matkalla tien ylityksessä.
Toinen puoli, oli ollut haastava tänään muille koirille. Alas notkolla ja sieltä pusikkoon. Voltti läksi hyvin, toi rullan ja läksi näytölle. Ja taas eksyi hiukan, mutta korjasi tilanteen.
Kolmas vielä ja meinasi jostain syystä lähteä liikaa takaisin päin, kutsuin ja uusi lähetys. Nyt suoraan ja hienosti löytyi & hieno näyttö.
Nyt oli pieni bordercollie lääh ja puuh väsy, onnistunut loppu. Helle selkeästi veroitti ja ehkei olisi kannattanut ottaa sitä mukaan metsälenkille ennen treenejä. Mutta kuntoa on kasvatettava selvästi.
Täytyy myös miettiä montaa muuta asiaa. Into mennä metsään on hyvä, ehkä täytyy miettiä millä saisi vielä paremmaksi innon näytölle. Nyt maalimiehet leikkivät ja se kyllä näyttäisi olevan mieluisaa. Nyt on tehnyt hiukan vahingossa myös tyhjiä eikä se näytä syövän sen motivaatiota lainkaan. Toisaaltaan tottelee todella hyvin ja käskystä tulee pois.
Olen nyt nähnyt kohtuu monta koiraa, jotka eivät tule käskyllä pois vaan jatkavat ja jatkavat. Tietysti maalimiesmotivaatio on kenties parempi kuin hyvä, mutta toisaaltaan hallinta ei. Hyvempi parempi vai miten se menee?

Viuhka ja Prim ovat lenkeillä kuin paita ja peppu tai paremminkin olisiko, että Prim on se perskärpänen. Hyvin kyllä uskaltaa irtota metsään.... Toisaaltaan tulee käskystä luokse. Täytyy vaan vahvistella kokoajan sitä. Niissä on muitakin samoja piirteitä, mm. turha luiden vahtiminen. En tykkää. Ja ilopissaaminen ihmisille. Tästä muuta ole kuin siivoamisen vaiva.
Muuten sen kanssa on hauska tehdä, se on niin vastaanottavainen ja oppii nopeasti. Leikkii hyvin ja tykkää tehdä. Ja helppo liikkua missä vaan sen kanssa sekä rauhoittuu heti häkissä autossa.
Paljon samaa kuin Voltissa tuossa iässä, mutta myös erilaista. Mielenkiintoista katsoa kuinka kehittyy. Hakumetsään pääsee joskus kohta ehkä myös.
Iso likkahan se on, vajaa 4kk ja noin 42cm ja painoa n.9kg.

tiistai 23. heinäkuuta 2013

Välillä on aikoja ja päiviä ettei tiedä mistä aloittaisi, mitä tekisi, kaikki menee päin prinkkalaa ja huokaus sentään. Mutta onneksi niitä hetkiä on vähemmän ja yleensä aina asiat vaan alkaa luistamaan kun lopettaa murehtimisen ja tekee. Tietysti kaikki ei ole aina kiinni tekemisestä tai itsestä, mutta kaikelle ei vaan voi mitään. Tämä ei sitten liittynyt millään lailla koiriin, tai ehkä joo etäisesti muttei minun. 

Eilen Sarin kanssa vähän tokoa. Tai no mun innostus on aika plus miinus nolla.... Siispä vain Prim teki vähän häiriötä ja ekan kerran ruutua. 
Volttia kanssa Pk-kentällä asenteen nostoa ja seuraamista isoilla palkoilla. Jäävät, luoksetulo ja eteenmeno. Osasi muuten sen, läksi suoraan ja kovaa. Tosin ekalla ei mennyt maahan.
Noudot niillä valtavilla esteillä.... Ekaksi hyppyä ehkä noin 80cm. Hyvin hyppäsi ja nouti. 90cm ei hypännyt takaisin, sitten tsemppaamalla onnistui. Metrinen oli jo kapula suussa haastava.
A alkoi onnistua kuhan tajusi ottaa vauhtia kapulakin suussa. Ole esteen vaan isoja. Hyppy yli kaksi kertaa Voltin korkeus.

Mukava lenkki Kemiran metsässä lopuksi. Iso kiitos Sarille! 

Zeljkon lennot nyt varattu ja maksettu. 2.-4.9. Olisi mahdollisuus vaikka yksäreihin. 

Ja jee, tänään Prim teki joudun hiljaa! Ei nyt vielä tuo perille saakka, mutta ei se nyt ollut tarkoituskaan. 



sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

kisastudiota

Sunnuntai mennyt jännätessä karsintoja ja myös vähän treenaaten.
Mini- ja medikoiria tunsin hävettävän vähän. Ja jätin väliin myös livestreamin osaksi... Maxit olivat kutkuttavan jänniä! Aika huikeeta, Janita ja Hitti voittivat. Ansaittua, sanoisin. Superia. Hienoa. Pisteitä jokaiselta radalta!
Ja samoin Raisa ja Repo tekivät varmaan työtä. Aika jäätävää, että pystyy tekemään tuolla viisi o-rataa!
Ihana Omie Elinan kanssa toiseksi, voittaen kaksi rataa. Huikeeta.
Mila nuorella Unilla kärjessä. Vau!! Ja Tuulia kahdella koiralla 10 parhaan joukossa ollen 6. ja 7. Pätevää.
Jaakko Zenillä 9. eli LAWilaisia 6kpl kympin sakissa. Kun en itse pysty hihkumaan meidän osaamista ja menestystä, niin saahan sitä vähän seurakavereiden pätevyydestä iloita :o)
Moni muukin kaveri teki vaikuttavia ratoja. Aina ei ollut onni myötä, mutta pääasia, että he todennäköisesti ja toivottavasti nauttivat koiriensa kanssa menemisestä täysin sydämin.

Kentällä Sarin, Jaksin ja Sarin kanssa. Ensiksi ekan kerran tokoa SM-kisan jälkeen. Todella vähän sitäkin... muutama askel seuraamista ja muutama kierron kautta stoppi. Plus ohjattu, joka oli hyvä. Ja ruutu, jossa Voltti pinkas merkin kautta pysähtymättä suoraan ruutuun. Aika pätevää, mutta nopein ei voita tokossa. Voltille oli vaan jäänyt päälle agility ;) Tokihan sitä sitten tehdään oikein kun kerrottiin, että vaikka ollaan agilitykentällä niin aina ei tartte mennä täysiä.
Prim teki imutusseuraamista ja häiriötreeniä. Munkin on pakko ihmetellä... kontakti pysyi huolimatta ihmisistä 10cm päässä saati leluaan ravistavasta koirasta. Se vaan napitti. Myös istumista paikallaan ja maahan menoa. Pätevä pieni noissa.

Tehtiin agilityrata, jossa karsintojen eilisen alku ainakin suunilleen. Lisäksi vähän vauhtia, puomi-putki erottelua. 3 kertaa puomi. Kun pitäs treenaa niitä sen jälkeisiä elämiä paljon. 23 estettä yhteensä jos oikein muistan.
Viuhkan kanssa parissa pätkässä. Se kyllä kaarrattaa helposti ja paljon. Ja oltava enempi kuin ajoissa kertomassa. Toisaaltaan reagoi rytmitykseen. Ei huono Viuhkaksi ellei loistavakaan. Mutta aika kiva joo tehdä senkin kanssa.
Voltti onnistui tekemään nollan ekalla huolimatta yhdestä melkein väärään putkeen menosta. Tein sitten eri vaihtoehtoja ja kokeiluja. Puomi on kyllä livakka... Yhtään rimaa ei tullut tänäänkään. Kerran rapsautti muurin palikoita, ne ei kyllä pudonneet. Mutta silti.
Sen kanssa on kyllä nyt mukava tehdä. Aletaan selkeästi oppia tuntemaan toisemme paremmin ja paremmin.
Primpukka teki hyppyjumppaa pari kertaa ruokakupille ja hyvin irtosi. Ja kävi kontakteilla treenaamassa 2on-2off osiota. Se onkin niin hauskaa Primistä että taitaa viedä voiton kaikesta muusta.
Kävi myös omatoimisesti treenailemassa puomia. Meni päästä päähän ja pysähtyi alas. Ihan ilman lupaa, mutta hei, se pysähtyi sinne! Nyt saa puomi(kin) odottaa tovin ennen luvallista treenaamista. Täytyy olla tarkempi ettei pääse oman pään mukaan rallattelemaan esteitä.

Olegin ja Leenan kanssa vielä hetken heidän belgien katsomista. Ja muutama apua-haku ohjeita. Plus Voltille eteenmeno kentällä.




perjantai 19. heinäkuuta 2013

Treenii treenii - lisätty videolinkki

Sarin ja Pyryn kanssa kentällä. Tehtiin rataa, jossa ei periaatteessa mitään supervaikeaa, mutta niitä minulle vaikeita juttuja, joissa Voltti lentää kuuhun saakka helposti. Kokeiluja rytmittämällä, vastakäännöksillä, leikkauksilla. Hyvä ja hyödyllinen treeni!
Voltti on selkeästi enempi sinut hiekkapohjan kanssa, rimat 65cm eikä yhtään alas. Kontaktit nyt tietty vois olla paremmat. A on rajoilla, puomi vois olla nopeampi ja keinu on liiankin.
Viuhka meni myös hyvin! Hitsi, minä ilmoitan sen kisoihin :) 
Prim jotain vähän, hauska sen kanssa on puuhailla.
Kiitos Sarille seurasta! Pyry on kyllä niin hieno!

Iski ikävä kesäflunssa :/ tehnyt jo tuloa ja nyt sai kiinni. Yöks.

Linkki treeneihin, vähän sitä sun tätä.



torstai 18. heinäkuuta 2013

vapaapäivä

Vapaapäivä eikä melkein mitään töitä. Vähän papruja, mutta pääosin ihan muuta,
Aamusella Primin kanssa leikkimistä pihalla. Kauhia kuin se rääkyy noutokapulalle... tosin taisin keksiä miksi ja kuinka korjataan. Kokeilu ja onnistuminen. Jatketaan sillä hetki.
Vähän 2on-2off vahvistusta, Primistä hauskaa kun saa _ruokaa_! Jessus kuin se on ahne.
Istu, maahan, odota, tänne, sivulle, keskelle-sanoille alkaa tulla merkitys. Putkeen on jo ihan selvä juttu. Hypyn tarjoamista myös. Jahtaamisen katkaisua, alkaa jo malttaa pysähtyä lelulle. Kuolleelle lelulle menee erinomaisesti. Tällä hetkellä ei pysty olemaan valmiina ilman ettei karkaisi sinne heti.
Pakkovalssi, niisto, valssi, sylkkäri tutuiksi. Hyvin se tulee ohjauksen mukana vaikkei se oikeasti mitään osaa. Eteenmenoa lelulle. Kujakepit todella leveänä, kuhan juoksee läpi.
Näitä ei siis tosiaan tänään vaan yleensä vaan tehty. Myös kahden lelun leikkiä, alkaa lelut palautua.

Oli tänään hakumetsässä mukana tallaamassa. Ihania ihmisiä, joilla namia. Jee! Kovin itsevarmasti ja iloisena paineli metsässä ihmisten luota toiselle. Tasapainoili kaatuneiden puiden rungoilla. Sanookohan jotain sen luonteesta, että oli aina päästävä yli vaikka olisi oikein hyvin mahtunut ali?

Voltti treenaili pihalla agilitya hiukan. Katsotaan keksinkö jotain yhteen lentämisongelmaan. Kyllä se pihalla toimi ohjauksena, mutta kuis muuten? Huomenna testiin!
Viuhka meni myös piha-aksaa ja kivaa oli silläkin :o) Muuten joutui sisälle suurimmaksi osaksi päivää. Pöllö elukka on alkanut huutaa ohimeneville mopoille ja moottoripyörille.

Voltilla hakumetsässä tänään valmiit ukot. Se oli niin pätevä, löysi hienosti, otti rullan maalimieheltä ja toi kauniisti sivulle. Ja ensimmäisen kerran ilman mitään ääni-tms. apua ilmaisulle täysin epäröimättä. Niin siistii! Milloinhan uskaltaisi ottaa tyhjiä ja milloin laittaa kiintorullalle? Joku viisas? Vahvistetaanko vain edelleen samalla tavalla?
Kun jotenkin ehkä etenee liian nopeasti? Vai eteneekö. Siinäpä pulma. Onneksi ei maailma kaadu vaikka alkaisi mennä pyllylleen koko homma.

Huomenna jos vähän agilitya harrastelisi ihan kentällä. Ja tekis vähän töitä.



tiistai 16. heinäkuuta 2013

Veet ja Weet

Kentällä kaikki. Isommat tekivät radan pätkää ja pienet vaan jotain.
Mukava nähdä kaikkia, ihan oivia koiria ja koirien alkuja kaikki seitsemän. Wee ovat selkeästi äänekkäämpiä kuin eka pentue. Lenkillä kaikista taisi lähteä enempi tai vähempi meteliä... Tehdessä ei kuitenkaan, silloin olivat hiljaa.

Voltin kanssa ei nyt paha muttei mitenkään superkaan treeni. Vähän plääh. Minun selkä oli (on) kovin kipeä ja tuntui ettei pääse mihinkään sitä vähää mitä yleensä. Mistä lie kipeytynyt. Autossa istumisesta, hiukan rankahkoista työpäivistä, jaloilla olemisesta ehkä vääränlaisissa kengissä. Lohduttavasti taisi Kati sanoa, että vanhuus ei tule yksin. Kiva.
Vip pääsi aksaamaan tauon jälkeen ja kivaahan pojalla näytti olevan :o)
Pyry meni kovaa ja melko hienostikin! Mutta tosiaan, jessus se menee kovaa.
Pirkko on pirkko, taitava sellainen.


Pitäisi varmaan nämä tapaamiset suunnitella hiukan paremmin. En vaan nyt oikein ehtinyt vaikka luulin ehtiväni. Sellaista se välillä vaan on. Mutta kaipa kaikki sai jotain tehtyä, hyödyllistä tai ei. Mukavaa kaiketi joo. Ehkä. Näin kaikki ja sehän on jo paljon se.
Tyhmä en muistanut ottaa kimppakuvaa! Ens kerran sitten.

maanantai 15. heinäkuuta 2013

Mikkelissä

Lauantaina ja sunnuntaina Mikkelissä kisaamassa Voltin kanssa.
La eka oli hyppis, joka alkoi oikein hyvin. Sitten me vähän törmättiin ja lopulta Voltti juoksi 2 vika hypyn ohi lelulle. No, en tainnut ohjatakkaan.
Toka oli vauhdikkaan oloinen agilityrata kaikilla kontakteilla. Pari kohtaa mietitytti, kuinka ehdin ohjaamaan. Onneksi Voltti on melkoisen taitava ja osui oikein esteille. Nolla ja luokkavoitto ihan mukavalla etenemällä 5,21s./m.

Sunnuntaina ekalla agilityradalla ei hullumpaa menoa, mutta en vaan ehtinyt ottaa yhtä puolikasta askelta ja Voltti hyppäsi hypyn ristiin enkä osannut kalastaa sitä mukaan vaan meni putkeen. Muuten ihan ok.
Tokalla taas tuhoton kiire. Tosi nopea rata. Iik ja apua-kohtia pari, mutta taas saatiin mentyä yhtä tajutonta kaaretta lukuunottamatta ihan kivasti. Ikäväkyllä kosketti tokavikana ollut pituutta ja siis 5vp. Ei me oltais toista nollaa, voittoa ja sertiä haluttukaan ;o)

Mutta tosiaan alkaa ihan mukavalta tuntua. Nopsahan se on ja aika liukas, mutta kokoajan yhteistyö paranee.

Prim oli mukana ja se on kyllä mainio. Tykkään siitä kyllä todella paljon. Mitään dominoivaa käytöstä ei näy, hyvin puhuu koiraa. Ainut mistä en tykkää on sen tavaroiden vahtiminen. Kun on oma lelu, niin siitä voi hiukan sanoa jos toinen näyttää hiukan nössöltä. Keskittyy loistavasti ja muutenkin on sellainen reipas pupsi kaiken kaikkiaan!
Rauhoittuu häkissä ja vieraissa paikoissa, liikkuu reippaana kaikkialla. Tykkää kauheasti ihmisistä ja toisista koiristakin.

Mikkelissä oli muutenkin mukavaa. Leppoisaa kaupungissa shoppailua, torilla kahvittelua, satamassa aamupalalla oloa. Illallinen ystävien kanssa. Kaupunki elämää koirille. Olemista ja löhöilyä. Kaupunkiloma on välillä varsin mukavaa.


torstai 11. heinäkuuta 2013

hakuilua

Voltti hakumetsässä muutaman viikon tauon jälkeen. Valmiina maalimies ehkä noin 30m.
Ensiksi läksi hyvin, mutta kaartoi sisään. Kutsuin pois ja uusi lähetys. Nyt hyvin malttoi, otti hajun, haki rullan ja toi hienosti. Läksi myös näytölle suoraan, edelleen pieni ääniapu maalimieheltä. Lelupalkkaus perillä, Voltista on niin kivaa kun joku repii lelua.
Toinen meni tosi hyvin, irtosi suoraan ja nappasi maalimiehen heti. Näytölle ongelmitta, hieno tyttö!
Ja kolmas sama juttu, nyt myös kaartoi rulla suussa vasemmalle hyvin ja näytölle paremmin kuin koskaan.
Sai paljon kehuja, mun pieni painelee metsässä kuin aropupu ja vielä miettii ja tekee töitä samalla!

Prim teki iltapuhteiksi leikkimistä ja hiukan tokostelun alkeita. Aamulla opetin jalkojen väliin tulemisen agilitya ajatellen. Kumman hyvin muisti myös sen. Järkevä, tekevä ja toimiva pupsi. Vielä kun saisi ne äänitehosteet vaimennettua lelun kanssa ;o)

Viuhka temppuili ja siitähän se tykkää. Löytyi suunilleen kaikki osaamiset ja osaamattomuudet. Viu on näppärä kehittämään ihan itse temppuja ;o)


keskiviikko 10. heinäkuuta 2013

Painoja

Di sisko oli painanut 8,1kg. Punnitsin tänään töissä Primin ja se olikin "vain" 8kg. Onhan se hoikka, mutta ei kyllä mitenkään laiha. Ja on aika jykeväkin.
Selailin sitten Viuhkan ja Voltin painoja. Suunilleen samanikäisenä Voltti 7,3kg ja Viuhka yli 9kg. Saas nähdä kuinka Primpula kasvaa.
Voltti ja Viuhka ovat kivassa kunnossa molemmat nyt. Voltti 13,3kg ja Viuhka 17,2kg.

Sadepäivä. Ei tehdä mitään kummoista, kuhan ollaan vaan. Sekin on kivaa ja tarpeellista välillä.


tiistai 9. heinäkuuta 2013

päivätreenit

Päivätreenit Sarin ja Pyryn kanssa. Miankin piti tulla, mutta olikin jotain muuta. Rakensimme (ja purimme) Sarin kanssa sitten kahdestaan radan, joka oli jäänyt Saria kaivelemaan jossain treenissä.
Aika haastava se olikin. Mutta tehtävissä ja mukava.
Viuhka pääsi hyppäämään maxi hyppyjä ja tekemään rataa pätkissä. Unohdan sen kanssa, että ellei asioita kerro todella ajoissa, niin se meni jo. Ja ettei ole yhtä taitava joissakin asioissa kuin Voltti. Mutta toisaaltaan taas on melko mukavakin nykyään ohjata. Kontkatit ja pujottelu ovat hitaat, mutta tekee.
Hyvin hyppäsi 60-65cm rimoja. Tuli ohjauksiinkin kunhan muisti ohjata. Melkein paremmin kuin hyvin monessa paikkaa.
Hmm... pitäskö sitä kisoihin :o)

Voltti oli melkeinpä erinomainen pääosin. Nyt on jarrut kunnossa ja oli kuulolla. Sain pari kertaa riman alas kun jarrutin myöhässä, muuten luki ohjausta hyvin, irtosi, teki varmasti asioita. Pujotteluun menot olivat haastavia, mutta melko hyvin suoriutui. Toinen oli paljon parempi kuin itse leieröi ja kävi törkkäämässä ja kesti vielä leikkauksenkin.
Kokeilin muutamaa erilaista ohjausta pariin kohtaan, toimivat oikeastaan kaikki.

Prim rallatteli hiukan. Sai mennä myös keinun päähän (tuettu ylös) eikä neitin päätä huimannut. Se on kyllä reipas kaiken kaikkiaan!

Hiki tuli, mutta hauskaa oli ja todennäköisesti myös hyödyllistäkin. Sari meni Pyryllä hienosti myös! Eipä pahemmin rimoja ja ohjautui loistavasti. Muutama haastavampi kohta, jossa lähtee liikkeeseen. Muuten sanoisin, että vautsi vau.

sunnuntai 7. heinäkuuta 2013

Leireilyä

Olin Kiteellä TaivaanNastassa Vain Agilityelämää-leirillä ti-su. Ihanaa seuraa, paljon tekemistä, heittäytymistä, "en ikinä ole"-asioiden listaa lyhyemmäksi, luovuuttaa, naurua, kyyneliä ja hulvatonta menoa. Uskallusta, kukaan ei mamoillut! Kisoja, tehtäviä, yhdessä oloa, paremmin tutustustumista ja itsensä ylittämistä. Tuosta porukasta löytyi kilpailuhenkeä ehkä keskivertoa enemmän. Mainittakoon, että Tuulian parina voitettiinkin yhden päivän kisaillut ;o) Mutta toinen päivä taas hävittiin toisessa joukkueessa, mutta mitä siitä, pääasia oli se tekeminen ja yhtä köyttä vetäminen (ei voitettu köyden vetoa)! Runsaasti ihanaa ruokaa, loistava sauna, pehmeä tyyny. Aurinko paistoi, sää suosi. Löytyy erinäinen määrä rusketusraitoja.


Voltti ja Prim mukana, molemmat olivat niin hienoja ja hyviä reissukumppaneita. Ollaan rauhassa kun ei tehdä ja kun tehdään niin tehdään sitten täysiä. Voltti nyt on niin Voltti, ei mitään yllättävää. Mutta Prim 3kk, oli sisäsiisti koko reissun. Tykkäsi kaikista, niin ihmisistä kuin koirista, ja kaikki tykkäsivät myös siitä. Osasi olla tarpeeksi matona isojen koirien edessä ja pusutella ihmisiä juuri sopivasti. Vielä tulee aina heti kutsusta, teki mitä teki. Minä niin tykkään siitä!
Ja Voltti sitten irtoaa 10 hypyn suoran ja vielä putkeen ohjaajan seistessä 1. hypyn takana. Ja hakee kepit n.40m matkasta. Kuka on hämmästynyt, että just mun koira irtoaa ;o)

Mutta tosiaan, yli 1300km tuli ajeltua reilussa viikossa. Mutta kilsaakaan en vaihtaisi pois. Enkä huomisen painajasmaisesta työpäivästä huolimatta olisi millään jäänyt pois leiriltä. Vaikka olenkin ihan puhki. Väsynyt. Kyljet kipeinä nauramisesta ja tekemisestä. Plus muutama mustelma ja paarman purema. Vieläkin alkaa hymyilyttää ja silmät kostuu.
Kiitos.