Volttihan on kiltti ja odottaa lupaa aina. Ja sen pitäisi mieluiten saada hypätä veteen.
Riepuhan nyt ui ja ui ja ui... ilman lupia. Nämä helteet muuten ei ole tehnyt sille kamalan hyvää, on mummo aika väsynyt ja taas vähän köhii.
Elinalla käytiin treenaamassa. Voltilla 0 treeni ja vetäisi komeat noin 32 estettä nollana heti! Ja ois kai tehnyt enemmänkin jos olisin muistanut minne piti mennä.
Kokeiltiin eri ohjauksia ja silleen kivaa, että mun omat valinnat tuntuivat parhailta. Käännökset välillä on mitä on, mutta kun Voltti menee aika voimalla eli ehkei ainakana ole hitaampi vähän isommalla kaarroksella kuin kokoaa, kääntyy ja taas kerää vauhtia.
Prim tuntui ihan agilitykoiralta sekin! Rengas nyt treeniin. Varmaan moni muukin ;o) Mutta kivaa sen kanssa on tehdä.
Taidettiin käydä kentälläkin täällä kerran. Mitäs, hyvät treenit ja Voltti teki taas koko radan nollana ongelmitta. Hitsi.
Mikkelissä kisat, teemana oli meillä ne kontaktit.
1. rata. Meni vähän hupsuna yhteen ylimääräiseen putkeen kun oletin vähän liikaa. Muuten teki nollan, puomi ++++ ja A:llekin pysähtyi, vau. Ja muuten ohjaukset onnistui jnejne.
2. rata. Voihan pölö, Voltti pudotti riman ja meidän leikki loppui siihen.
Sunnuntai
1. rata. Ei paha, mutta hidas. Puomilla pidin hyvin ja kyseli sitten hiukan tavallista enemmän minne ja nytkö (siis Voltti!). Tylsästi keinun ylösmenolta virhe, tuli vinosta.
2. rata. Kivaa oli ja hyvin meni siihen saakka kunnes A oli turhan kovalla temmolla suoritettu -> suoraan maaliin käymättä muilla esteillä.
3. rata ja hyppäri. Siistii! Mutta hui ja kauhistus, Voltti meni pituuden sekaan (piti kääntyä tiukasti, samalla tavalla tehtiin viikolla Elinalla ihan ilman ongelmia). Sitä ihmetellessä tais mennä eka muurikin ohi. Ja sitten vikan hypyn. Pöh.
Että niin, aina jotain ja kappas kun aina jotain. Saisi jäädä pois tämä ikävän puoleinen tuttavuus.
Tokoiltiinkin kerran viikolla. Molemmat ok, Voltti ylivireinen. Mutta kivaahan meillä oli :o)
Paimennustakin ehdittiin harrastaa. Voltilla hiukan aukesi tassu kovalla savella ekalla kiekalla, se lopetti siihen. Prim meni hienosti aidan ja lampaiden väliin & pystyi sinne pysähtymään. Pienessä aitauksessa kaaret turhan tiukat.
Poispäinajoa aloiteltiin. Just ja joo, on vaan tyhmä omistaja. Saatiin kelpo pätkiä kuulemma. Mutta hyvin kiinnittyi ja alkoi mennä suoraankin, mutta läksi myös flänkille ihan hepposesti eikä siinä mun downit enää auttaneet.
Eilen Virpi opetti ja mentiin aika korkeassa heinässä olevalle pellolle aidan viereen treenaamaan. Prim liinassa. Joka aiheutti sen, että oli ylikilttinä. Muttei päässyt myöskään tekemään väärin. Minäkin ehkä tajusin jotain, ehkä. Mutta minusta meni lopulta aika hyvin, silleen kilttinä ja kivasti :) Kumma vaikutus tolla narun pätkällä! Ja muistisääntö tärkeä: pehmeä ääni eikä kovalla sanalla heti. Jes, yritetään. Olipa hyvä ja antoisa treeni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti