Osa voi johtua ohjaajan erilaisesta käytöksestä (jännitys?), siitä ettei ole perussääntöjä yleistänyt koiralle erilaisissa tilanteissa tai ihan vaan koska meno ja meininki muuttaakin koiran virettä enemmän kuin odottaakaan. Joskus niistä tulee ihan villejä ja jotkut alkavat sijaistoimintana esim. haistella mattoa kesken homman.
Toisaaltaan kisaamaan oppii vain kisaamalla, niin ohjaaja kuin koira. Saati yhdessä koirakkona.
Tästä päästiinkin siihen, että Vinkki ja sen veli Bou starttasivat tänään agility uransa 18kk ja 5 vrk:tta vanhoina. Tarkoitus ei ollut startata heti vaan sitten kun siltä tuntuu. No tuntui, Tessan kanssa vähän silleen puolisalaa lähdettiin katsomaan miten teinit baanattaisi.
Minuahan ei jännitä. Paitsi kun uusi koira aloittaa kisaamisen, sillä ei voi tietää mitä tapahtuu. Jos nyt yleensäkään voi varmaksi. Mutta kun on uusi paikka, Vinkki on luvattoman vähän tehnyt missään muualla kuin Lägi Areenalla, kisatilanne ja kaikkea. Plus se puomi.... joka oli jo vautsi vau ja kivaa, mutta sitten kun muuttui erilaiseksi puomiksi, niin eipä ollutkaan.
Koko viikon olen sairastanut enemmän ja vähemmän flunssaa. En ollut treenannut kuin edellisenä päivänä muutaman kerran kontaktit läpi ja siitä nousi lähinnä ärsytys, koska se puomi. Mutta nyt mentäisi ja katsottaisi missä mennään.
Kisoissa oli heti kivaa. Oli tuttuja ihmisiä runsaasti ja paljon heitäkin, joiden nimiä en tiedä, mutta tunnistan. Oli leppoisaa, kannustavaa ja suorastaan hauskaa. Koska Sari Mikkilä oli tuomarina, niin senkään puolesta ei tarvinnut jännittää. Radat olisivat sujuvia ja oikeasti 1-luokan tasoa ilman kommenvinkkejä, kuitenkin jotain piti osatakin. Vaikka edes ne esteet.
Ainakin pikku-makseissa ja makseissa tuli aika paljon pujottelusta virheitä. Koirat tulivat ehkä liian kovaa eivät osanneet jarruttaa ajoissa sisään, usein sitten jäi toinen keppiväli pujottelematta tai meni rytmi sekaisin jossain muussa välissä.
Toisella agilityradalla tultiin keinulle muurin takaa, useimmat ohjaajat hiukan jäljessä. Useampi meni ohi keinun kuin keinulle. Toisaaltaan hyppyradalla oli yhdistelmä pujottelusta suunilleen suoraan hyppy-muuri-rengas-putkeen ja sitä koirat kyllä tekivät yllättävän hyvin.
Jonkun verran ihan perus kieltoja esteiden ohituksen merkeissä, osalla kun vauhti kasvoi ja kaarrokset pitenivät. Toisilla sitten jäi ohjaus vähän vajaaksi tai oltiin myöhässä. Osaksi ehkä koska varmisteltiin nuoren koiran kanssa, varmistelusta tulikin virheitä jatkoon. Ja rimoja & kontaktivirheitä nyt taitaa tulla aina.
Vinkki käyttäytyi kisapaikalla erinomaisesti. Kyllähän se katseli kun joku meni ja vähän siinä meinasi jonkun piipin päästää, mutta lopetti heti kun pyysi. Oli lunki ja normaali, huippukisakaveri.
Lähdöissä pysyi niin kuin pitikin ja ohjauksiin tuli jos niitä tein ajoissa. Hyppyradalla lennätin sen kunnolla ja irtosi extrana ylimääräisen hypyn, mutta voi vain katsoa peiliin. Koira oli ihan huippu.
Ensimmäisellä oli ehkä hiukan varovaistakin menoa, nolla ja voitto sellainen. Keinu oli turhan nopea.... mutta sitähän on nyt haettu. Muuten Vinkki teki just eikä melkein, kiltti tyttö.
Hyppiksellä tosiaan oikein hienoa menoa, mutta oma moka.
Toisella agilityradalla oli vähän enemmän jo tekemistä. Vinkki hoiti tonttinsa tokavikalle asti ja hyvin löysi suoraan myös keinulle. Puomilla ei sitten enää malttia ollut ja teki loikan lopussa, vitonen. Olisi voinut myös ottaa sen yhden laukan enemmän. No, kelpo tyttö silti ja 3. sijalle.
Kisapäivä oli siis antoisa ja hauska. Puomitreenit jatkukoon ja täytyy nyt saada treeniä erilaisilla puomeilla! Galican oli meille ihan uusi tuttavuus.
LINKKI
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti