Viuhahduksia ja voltteja

Välillä on aikoja ja päiviä ettei tiedä mistä aloittaisi, mitä tekisi, kaikki menee päin prinkkalaa ja huokaus sentään. Mutta onneksi niitä hetkiä on vähemmän ja yleensä aina asiat vaan alkaa luistamaan kun lopettaa murehtimisen ja tekee. Tietysti kaikki ei ole aina kiinni tekemisestä tai itsestä, mutta kaikelle ei vaan voi mitään. Tämä ei sitten liittynyt millään lailla koiriin, tai ehkä joo etäisesti muttei minun. 

Eilen Sarin kanssa vähän tokoa. Tai no mun innostus on aika plus miinus nolla.... Siispä vain Prim teki vähän häiriötä ja ekan kerran ruutua. 

Volttia kanssa Pk-kentällä asenteen nostoa ja seuraamista isoilla palkoilla. Jäävät, luoksetulo ja eteenmeno. Osasi muuten sen, läksi suoraan ja kovaa. Tosin ekalla ei mennyt maahan.

Noudot niillä valtavilla esteillä.... Ekaksi hyppyä ehkä noin 80cm. Hyvin hyppäsi ja nouti. 90cm ei hypännyt takaisin, sitten tsemppaamalla onnistui. Metrinen oli jo kapula suussa haastava.

A alkoi onnistua kuhan tajusi ottaa vauhtia kapulakin suussa. Ole esteen vaan isoja. Hyppy yli kaksi kertaa Voltin korkeus.

Mukava lenkki Kemiran metsässä lopuksi. Iso kiitos Sarille! 

Zeljkon lennot nyt varattu ja maksettu. 2.-4.9. Olisi mahdollisuus vaikka yksäreihin. 

Ja jee, tänään Prim teki joudun hiljaa! Ei nyt vielä tuo perille saakka, mutta ei se nyt ollut tarkoituskaan.