Pennut ovat huomenna 4 viikkoisia. Uskomatonta kuinka ne kehittyvät melkein tunti tunnilta! Pienistä pennuista on kehittynyt koiranpentuja. Ihan hetkessä.
Niillä on hampaat ja ne myös käyttävät niitä. Toisiinsa, leluihin, paljaisiin varpaisiin, emon nisiin, sohvan kulmaan. Ne ovat myös laajentaneet niin äänimaailmaa kuin maailmaa muutenkin. Kiljumisen lisäksi ne murisee, haukkuu ja tuhisevat unissaan. Pentuaitauksen ulkopuolinen maailma ei ole enää niin jännittävä, olohuone on jo vallattu ja rohkeimmat löytyvät jo keittiöstäkin saakka. Ulkonakin uskaltavat jo hajaantua ja etsiä uusia metrejä valloitettaviksi.
Ruoka maistuu, ihan kaikki. Makuja on nyt maisteltuna liotetun nappulan lisäksi kolmea erilaista jauhelihaa raakana, kermaviili, raejuustoa, riisiä, pentujen jotain purkkiruokaa, kasvissosetta lirauksella öljyä höystettynä. Emonmaito on edelleen se paras kuitenkin.
Ääniä eivät näytä pelkäävän ja hätkähtelevän. Imurista ei välitetä, ulkona ruohonleikkuri, mopot ja autot eivät aiheuta mitään pakoreaktiota kellään. Paras lelu on tölkki, jonka sisällä on kiviä. Kaikki pyörittelevät sitä.
Leikkiä yrittävän kokoajan enemmän ja enemmän. Tapporavistuksiakin jo nähty.
Tasaista on porukka edelleen. Kuitenkin pienillä eroavaisuuksilla maustettuna. Vähitellen alkaa muodostua mielipide kuka menisi kellekin, ehkä. Täytyy vielä seurailla.
Pennut tuli madotettuakin ja yöks, kyllä muutama rihma kakan mukana tuli.
Pieni videoklippi puppylandiasta
Meidän elämää. Pääosissa bordercolliet ja niiden kanssa puuhailut. Välillä takaperin kerien ja toisinaan pylly edellä puuhun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti