Hupsista, on jäänyt blogi vähän paikoilleen makoilemaan. Kun ei oikein olevinaan tapahdu mitään mainittavaa.
Voltti treenailee kerran kaksi viikossa pikaiset viiden minuutin ratojen läpijuoksut kouluttamisen päälle. Useimmiten kokeilen muutaman ohjausvaihtoehdon ja ehkä yritän hiukan hioa kontakteja. Juoksu A on melko ok ja pysähtyykin jo pyydetään. Puomi on aikalailla sellainen tuurilla ne laivatkin seilaa-versio. Juoksee juu, mutta osuuko vai ei. Pysähtyy, mutta himmailee. Keinu ei ole sika siisti, mutta kelvollinen.
Vauhtiahan on alkanut jo löytyä taas, kiitos Marin hoidon ja tietty lihaskunnon paranemisen.
Kisaamaankin pitäisi ehtiä. Ehkä me vielä tänä vuonna johonkin...
Tallikoirana Voltti alkaa olla pätevä. Hengailee mukana ja syö kaiken syötäväksi kelpaavan. Hevosia ei pelkää, muttei tunge jalkohinkaan. Tai Gioa se pelkää, katoaa samantien paikalta jos G tuodaan käytävälle. Yhteisillä lenkeillä se pysyy varsin kaukana edessä ja vain käskyn alla antaa Gion tulla låhelle.
Ilmeisesti on turha yrittää kertoa Voltille ettei Gio enää yritä pamauttaa kaikkia koiria hengiltä etusella....
Pentujen kuulumisa saan oikeastaan päivittäin. Pientä epäonneakin ollut jo, yhdellä murtui kämmenluu. Onneksi paranee nopeasti.
Meidän elämää. Pääosissa bordercolliet ja niiden kanssa puuhailut. Välillä takaperin kerien ja toisinaan pylly edellä puuhun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti