Olemme kiertäneet aika uskollisesti samaa kierrosta, mutta eilen ajattelinkin kiertävämme ison mäkipellon (reilu 2km ympäri). Meinasi jo jalat hyytyä kavutessa mäkeä ylös takaisin tallille... ei Prim ja Volttikaan enää riehuneet, ihan tulivat peräjälkeen jonossa. Sen verran oli raskasta lumessa tarpominen.
Eli tänään mentiin kevyemmin, kummasti kelpasi tien pohja juoksenteluun eikä kumpikaan pahemmin pellolle hinkunut.
Mitäänhän me ei olla treenattu. Käyty vain lenkeillä ja nökötetty sohvan nurkassa. Kisoihin ilmoitin, mutta sitten ei päästykään. Elämä on... Ehkä me joskus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti