Kuusi viikkoa +

Pennut alkavat olla pieniä koiria, super reipaita sellaisia. Ne ovat aktiivisia, vilkkaita ja leikkisiä. Rohkean oloisia ja rakastavat kaikkia ihmisiä tasapuolisesti. Niiden maailmaan on laajennettu vähitellen ja ovat saaneet uusia kokemuksia etteivät ihan mökkihöperöidy tänne maalle.

Viime perjantaina matkasimme Joensuuhun sirutukseen, silmäpeilaukseen ja pentutarkastukseen. Pennut saivatkin lähteä ilman Volttia ja alku kitinöiden jälkeen matkustivat häkissä hiljaa koko matkan.
Silmätipojen laitto oli helppo homma ja odottaminen eläinlääkärissä oli kohtuullisen äänetöntä sekin. Punnitsin pennut siellä  ja totesin meidän kalavaa'an olevan aivan yhtä tarkka.
Kaikki pennut olivat reippaita eläinlääkärin pöydällä, silmät saatiin tsekattua ja sirutukseenkaan eivät reagoineet. Kaikki saivat terveen paperit, toisella uroksella toinen kives leikkii hissiä. Molemmat löytyivät, toinen vaan nousi hetkellisesti ylemmäksi.
Pentujen rekisteröinti onnistui Omakoiran kautta, varsin kätevää. Eläinlääkäriasemalla naputtelin sirujen numerot tietokantaan ja painoin lähetä-nappia.

Seuraavana päivänä koko konkkaronkka saikin lähteä tallille mukaani. Taas odotusaika meni hyvin, nyt tilaa oli koko takakontti niin mikäs siinä ollessa.
Tallilla pennut tutustuivat uuteen miljööseen, uusiin hajuihin ja ihmisiin. Paikalla oli myös kaksi lasta viihdyttämässä pentuja ja viihtyiväthän ne! Myös talliin sisään ja kulkeminen niin betonilla, ritilöillä kuin kumimatoilla ei aiheuttanut mitään epäröintiä. Hiukan uudet hajut kummastuttivat, mutta ah ihanuutta kun löysivät hevosenlannan! Mums mums.
Kentällä kiipeilivät puomien yli, osallistuivat kentän siivoukseen, juoksivat rinkiä ja pussailivat kaikki läpi. Korkeeseen heinikkoon meinasi eksyä yksi sun toinenkin ja katsomon portaat onneksi olivat vielä liian korkeat kiveettäväksi. Ei sillä etteikö he olisivat yrittäneet...

Kaikenlaisiin ääniin pennut ovat kyllä joutuneet tottumaan, täällä maalla tuntuu kokoajan joku kilkutus ja kalkatus olevan päällä Juhan hommaillessa jotain... moottorisaha, klapikone, ruoholeikkuri, kirves, peltikaton korjaus, uuden vajan rakennus. Kaikki siinä pentujen aitauksen vieressä.

Pennut ovat todella hyviä syömään, suorastaan superahneita. Ovat nyt pääsosin syöneet Royal Canin Medium Starteria, siirrän ne tällä viikolla Junioriin. Lisäksi muitakin nappuloita satunnaisesti, lihaa, hapanmaitotuotteita ja kuivattua kanaa, possun- ja häränkorvia, puruluita. Kertaakaan ei ole vatsa ollut sekaisin!

Puuhakkaita tapauksia ovat myös. Pentujen aitaus jouduttiin rakanetamaan jämerämmäksi kun keksivät nopeasti miten tullaan yli tai ali. Nyt eivät pääse, mutta ovat keksineet kaivamisen. Minulla onkin pihan paikkaus puuhia kunhan lähtevät.
Meillä on täällä aika ihana tilanne, päivisin pennut voivat aikalailla päättää ovatko sisällä vai ulkona. Niillä on oma yksiö aidattu aittaan ja siitä suoraan rakennettu pieni aitaus. Monta kertaa päivässä lauma pääsee myös juoksemaan koko pihaan ja tilaa riittää kyllä! Pennut ovat rohkeita kulkemaan kauemmas yksinkin ja alkaa olla melkoinen homma yrittää pitää huoli ettei kukaan katoa heinikkoon tai pusikkoon.
Lisäksi olen ottanut niitä yksitellen ja vienyt mm. saunalle tutustumaan yksin uuteen paikkaan. Liekittänyt kaikkia yksin ja kunhan vain seurustellut.
Menee puolipäivä työstä hoidella pentuetta, mutta mikäs tässä lomalla.

Pennuilla on jo viralliset ja kutsumanimetkin. Uudet kodit ovat saaneet päättää nimet, rajoitin vain kirjaimen ja mieluiten vain yksi sana. Suluissa 6 vko paino, tasaista porukkaa.
Pienin narttu, tricolour, on Vida eli Lilli (2,5kg).
Split face on Vivid eli Aika (2,6kg).
Isompi mv narttu on Volume eli Vola (3kg).
Isompi tricolour on Vinky eli Vinku/Vinky eli jää meille ja tulee kutsuttua vielä monella nimellä... (3kg)
Tricolour poika on Viking eli Rane (3,1kg).
Mustavalkoinen poika Vivaldi eli Bou (3kg).