Kuulumisia

Mitään ei ole oikein tehty, mutta ollaan silti vähän sitä sun tätä.
Malitkin saivat normilenkkiensä lisäksi tehdä esineruutua yksi päivä. Riepu löysi nopeasti 3 tavaraa. Maliina nolla. Tai löysi se sitten kun menin näyttämään, että hei kato mikä tässä! Voi pientä luppakorvaista palikkaa kuinka se olikaan sitten onnellinen. _Hän_ löysi metsästä tavaran. Ihan itse.
Voltti tuo lelut, mutta muu tavarat vaan kuittaa. Ei nosta.
Tämä selkisi paremmin kuin hyvin eilen seuran treeneissä. Vieraat tavarat, ei leluja. Valmiiksi viedyt. Läksi ihyvin, haravoi kaistaletta hyvin, selkeästi merkkasi useamman (myös niitä vaikeita noilla valmiimmille laitettuja). Ei pöhkö tuo. Oli mentävä sen kanssa sinne ja sanottava, että koitas nyt tuoda toi kumisuka. Se on se juttu vaikkei lelu olekaan.
Kaipa tätä alkoi tajuta sitten, ehkä. Eihän se saa koskaan ottaa mitään metsästä suuhunsa, se on ollut ihan nou nou. Nyt sitten saa ja pitäisi. Pienen bordercollien pää raksuttaa... jospa se liivien pito päällä ja käskytys yhdistyisi lupaan tuoda silloin niitä löytöjä?
Teimme eilen myös muutaman hyvin helpon ukon läheltä ajatuksena vain näytölle lähteminen reippaasti.
Ekalla läksi juoksemaan ensiksi vinoon reilusti. Kutsusta takaisin ja uusi lähtys ja läksikin kohtuullisen suoraan ja löysi hyvin, nappasi rullan ja toi hienosti. Nyt lähetys hiukan hetsaten uudestaan ja hiukan apuja heti ja isot leikit narulelulla. Tämä oli Voltista jee jee-juttu. Eli lelupalkka paljon kivempi kuin ruokapalkka.
Toinen ja läksi suoraan ja heti paikallisti. Matkaa tosin ehkä 10m ja oisko nähnyt heti missä on? Mutta ihan sama, rulla tuli, näytölle läksi nyt empimättä.
Kolmas ja se olikin jo paras, hyvä lopettaa!
Huomenna olisi BH-koe. Pitäs se kaavio ehtiä kävellä, mutta voi olla etten ehdi. Täytyy opiskella paperista. Henkilöryhmää ei olla koskaan tehty myöskään.

Lauantaina käväistiin tokoilemassa Hannan, Marikan ja Lilun kanssa. Mentiin pareina. Tosin paikallaolot ekana. Vomps meni lonkalle, kävin nätisti korjaamassa. Lilun Teppo nousi istumaan ja Lilu tapansa mukaisesti hiukan kovaäänisestä kävi kertomassa ettei noin saa tehdä. Voltti otti itseensä ja meni matona pääkin maahan. Rukka.
Seuraamista, asentoja, minun vartaloapuja. Vaikeaa.
Hyppynoutoa hetsaten & muutamia vinoja.
Ohjattua. Se on aika kunnossa sanoisin.

Muuten ollaan oltu ihanassa ilmassa ulkona, palluteltu pentuja, seurusteltu vieraiden kanssa. Parasta viihdettä on kyllä pennut :o) Ne on niin seurallisia, reippaan oloisia kaikki. Ruuti ja Voltti ovat niin hyvät leikkitädit niille! Riepu rakastaa pentuja myös niin paljon.
Aitauksessa ne ei suostu olemaan enää yhtään. Suosiolla siis aitauksessa paperit ja peti ja vesikuppi. Siisti on paperit kun pennut pissii ja kakkii mihin sattuu kun ovat vallanneet koko talon!

Ai niin, PIRKKO JA LAURA ekat 3-lk kisat ja mitä tämä superpari tekeekään... 0 ja 2.sija ja agility serti! Huisaa, upeaa, hienoa ja onnea!
Lisäksi velipuoli Miio Katjansa kanssa teki myös toisella radalla nollan ja 3. ja serti myös. Onnea myös sinne!

agilitya treenaten ja toko kokeillen

Eilen myöhään treenit Elinan valvovan silmän alla. Uskaltaako sanoa, että minusta meni aika kivasti?
Tosin ettei liian helpolla pääsisi, niin iski ahdistus rimoista. Muutama 65cm ja niitä tuli luvattoman monta alas. Nyt pakko alkaa treenaa niitä, ei voi mitään vaikka kauhistuttaa.
Kerkesimme kokeilemaan erilaisia ohjauksia samoihin kohtiin kellon kanssa. Mukavaa on taas huomata ettei kovinkaan kummoisia eroja tule jos vaan ohjaukset ja ajoitukset menee nappiin.
Mutta jälleen, hyvä treeni, hyvempi mieli.

Yöllä puolen yön jälkeen kotona ja hohhoijaa. Aamulla tokokokeeseen Jokelaan. Yöllä näin unta, että sata akovasti, en lähtenyt kokeeseen vaan jatkoin unia. Laitoin herätyksen kiinni.
Oikeasti heräsinkin ennen herätystä, mietin hetken vedänkö peiton korviin ja jatkan unia Voltti kainalossa vai nousenko. Nousin. Onneksi.
Kokeessa tuomarina Hannele Pörsti, nurtsikoe ja 7 evl koirakkoa. Voltti ja 7 aussieta! Taas kaikki liikkeet samaan putkeen tosin hiukan sekoitetussa järkässä. Nurtsilla, ei olla kuin omalla pihalla tehty nurmella talven jälkeen.
Paikallaolot 2 erässä, Voltti nro 4 eli jonon vika ekassa.

Istuminen 10. Jäi hyvin, pysyi hyvin, terhakkaana! Ihanaa, korvat eivät olleet luimussa kun tulin luokse.

Paikalla makuu 10. Ei ottanut muiden käskytyksistä häiriötä, meni maahan nopeasti ja laittoi taasut ristiin... Tämä tuomari ei sitten rokottanut ristitassuista ;)

Sitten metalli nouto, 10. Olisi saanut tulla takaisin ripeämmin, kai muuten ok.

Seuraaminen 9. Ihan meidän normi työskentelyä.

Ruutu 10. Varmaa Volttia!

Ohjattu nouto 10. Saatiin vasen puoli, se hankalampi viime aikoina. Kapula aikalailla yhden merkin vieressä. Ei ongelmaa, hyvin ensiksi merkille ja jopa suoraan. Varmasti läksi hakemaan ja suoraan toi.

Z 10. Seis-istu-maahan. Istumisessa kyllä rytmitin omaa liikettä...

Luoksetulo 10! Superii, tästä tykkäsin itsekkin kovasti. Reippaasti maahan, reippaalla laukalla (ei sika kovaa, mutta riittävä) ja heti käskyllä seis! Sama maahan. Reippaasti sivulle. Ihanaa.

Kaukot 7... Samperi, meni seisomisesta maahan ja jouduin käskyttämään uudestaan. Mutta ei liikkunut, hyvä hyvä.

Tunnari 7. Läksi hyvin, otti hyvin ja just ennen sivulle tuloa ihan kuin joku olisi purrut takajalkaan, kääntyi ja pudotti kapulan. Hölmistyneenä molemmat, että mitä tapahtu? Uusi käsky, nosti ja toi sivulle, hiukan sitten pyöritteli suussa.

Yht. 296p. ja luokkavoitto.

Tiedänhän minä, että monelta muulta ei 10 rivistöä olisi noin kartutettu, mutta paljon oli oikeasti hyvää. Täytyy nyt treenata noi kapulan ja tunnarin palautukset nopeiksi ja kaukoja. Plus tuhat muuta asiaa varmaan.
Mutta niin tai näin, lopputulos hyvä mieli :)

Jaakkoa

Paperilla rata näytti ehkä aavistuksen haastavalta. Ja olihan se, tavallaan. Mutta ilman mitään kauheita säätöjä tai ongelmia me selvitettiin se ja hiottiin sitä sun tätä. Muttei mitään isompaa ongelmaa vaan sellaisia ehkä pikkujuttuja enempi.
Voltti tuntui niin kivalta, niin kuuliaiselta ja erehdyin sanomaan, että kiltiltä. Korjaus kuului, että normaalilta!
Puhuttiin myös miten aina jonkun koirat ovat vaan niin samanlaisia. Kun tykkää jostain niin muokkaa melkein huomaamattaan niistä sellaisia. Ja mun juttu on kai kovaa menevät koirat, veitsenterällä kiikkuvaa menoa melkein kokoajan.

Täytyy nyt treenata yksittäisiä esteitäkin, etenkin pituutta ja varmaankin muuria, varmemmaksi kaikilla ohjauksilla. Ja niitä mun varpaiden suuntia! Ja muistaa jarrut putkiin, kääntyy muuten Voltti ja hyvin!
Kiitostakin tuli, ohjaussuunnitelmat heti ok. Kädet oli hyvin ja vain kerran huiskasin. Käskytys ok, mutta toki tietysti ajoittain myöhässä. Milloinhan opin... Myös Voltilla jo ajoissa! Ei sitten kun meni jo.
Vomps ei karkaillut mihinkään, pudotti yhdessä persjättäkohdassa riman ja haki kontaktin putkihässäkän keskeltä ongelmitta. Se ei kaarrattanut hurjasti, otti hypyt, tuli lähelle, kaikki ohjaukset toimi! Vippaus on niin meidän juttu :o) Ihan mun lempiohjaus!
Kun unohtaa kiireen tunnun ja tekee vaan. Hitsi kun oli hienoa.

Tykkään Jaakon tavasta selittää ja selventää asioita. Ja kun minulla on tunti aikaa, niin saa selittää ihan rauhassa.
Janita on hiukan erilainen kouluttajana. Mutta ihan mun suosikkipari nro 1. Kumpi vaan. Aina tulee tunne, että he kouluttavat todella meitä, miettivät ja paneutuvat asiaa. Onni on hyvät koutsit!
Ja ihanat ystävät. Koirista ja perheestä puhumattakaan. Ilman noita kaikkia ei olisi harrastaminen hauskaa, antoisaa tai edes mahdollista.

Vaikka juu, melkein (eikä vaan melkein) söi tuo pitkään2-lk oleminen... ja ne vitoset. Oli usko loppua täysin. Ehkä se taas tästä rennommin uuteen nousuun ;o)
(Tai mahalaskuun!)

3-luokkalainen

Ou jee, joskus se paistaa aurinko risukasaan jne. Eli ekalta radalta 0-voitto Purinalla. Tuomariharjoittelija Jari Suomalainen oli tehnyt radan. Se oli sujuva, mutta tekemistä jonkun verran. Meidän rata ei nyt kyllä ollut joka kohdalta sujuva, yksi iik tänne kiljasu pelastus. Tällä kertaa oikeasti jopa pysäytin puomin ja keinulla meni hurjasti aikaa. Aan sai hoitaa omin nokin kun jättäydyin taakse.
No ihan sama, nolla kuin nolla. Riitti nyt voittoonkin.

Ja Laura kirmaili Pirkon kanssa samoissa kisoissa. Vikalta radalta oli napsahtanut 0-voitto myöskin ja siirto 3-luokkaan!

Ihanaa meidän tytöt <3

(ja pojat kyllä tulee perästä!)

tokot

Meillä on joku toko kirous. Taas ensimmäinen lähtijä... ja paikalla olot kaikilla yhtä aikaa. Eli pahin mahdollinen. Voltti tarttis ehkä aina hetken ennen kehään menoa nollausta paikallaolojen jälkeen. Ja kaikki liikkeet putkeen.
No. Mentävä oli.
Tänään olen taas viisaampi siitäkin, että mistä kaikesta voi lähteä pisteitä. Ja siitä, että paljon on treenattavaa!
Paikalla istuminen hyvä, ei huomautettavaa eli 10.
Paikalla makuu 9,5p. Makasi toinen etutassu toisen päällä.

Seuraaminen 7,5p. Ja hitsi, minä kun luulin sen menevän melkeinpä hyvin! Piti kontaktin, tunsin sen kuonon (muutama neuvo paremmilta ja kokeneilta "sun ei tartte nähdä koiraa, riittää että tunnet sen"). Oli iloisen oloinen jne. Mutta a) kosketti minua kokoajan b) vartaloapuja (hitsi!) ja c) vinoja perusasentoja

Z jätti istumatta ja seisomisessa vino. Muuten ok ja siispä 6.

Luoksetulossa taas maahan hiukan vinoon. Oikein hyvät (saatiin kehuja!) stopit ja riittävän reipas laukka. 8,5p.

Hyppynoudossa nolo pieni koira unohti hypätä takaisin. 0.

Ruudulla ei mennyt merkille täyttä vauhtia eikä suoraan, mutta meni ok ja pysähtyi. Ruutuun kovaa, jepillä seis ja ekalla maahan. Hyvin käskyllä sivulle. 9.

Ohjatussa paremmin merkille, epäröimättä oikealle kapulalle ja hyvää vauhtia sivulle. 9,5p. Huomautun häiriöherkästä koirasta, joka katsoi tuomaria eikä liikkuria.

Tunnari 8. Kaikki muuten ok, mutta pyöräytti kapulaa suussa just ennen sivulle tuloa. "Pureksimista"

Kaukot 5. Kaksi käskyä maahan. Teki kaikki liikeet. Tai luulin niin... "Yksi liike jäi tekemättä." "Täh, mikä???" "Seisomisesta istuminen". Eli Voltti ei ollut reippaasti istumassa vaan hiukan röhnöttäen eli ei istunut. Mutta ei myöskään liikkunut, siitä kiitos.

Lopussa kerrottiin minulla olevan hienon oloinen koira, mutta treenattava häiriötä ja perusasentoja. Toi on niin totta.

PYRY JA SARI LOISTAVASTI 1-TULOS! Onnea kauheasti, hirveästi ja todella ansaitusti!

kiirus päivä

Voltilla oli eilen paljon tekemistä. Ja minulla myös.
Aamulla Sarin kanssa tokoilemassa. Melkein kaikki liikkeet läpi vain. Ei ihmeitä.
Illalla ensiksi hakutreenit. Vietiin yhdessä ukko metsään, lähetin etsimään ja toi rullan hyvin. Näytölle lähteminen vaikeampaa, viimeisellä ehkä tajusi. Nyt onkin iso kysymys, että tosiaanko saman tien rulla. Kun Voltti ei ole mikään kiehnääjä vierailla vaikka kaikista tykkää. Rullan oli ottanut epäröimättä ja toi kovaa minulle. Voisko se vaan mennä niin heti? Ensi kerralla kokeillaan tuulella ja rullat kaiketi myös.
Sieltä suoraan agilityyn vikan kerran nyt Sporttikselle. Laura tuonut helpon radan. Saatiin heti nollalla läpi, kiva. Puomia kun nyt pysäyttää, niin himmaa. En tykkää. Katsotaan.

Muuten pihahommia, vieraita, kotona puuhastelua ja sitä sun tätä. Koirien lenkittämistä ja pentujen palluttelua. Paljon mahtuu vapaapäivään.

Vapun vietot

Vappuaatto meni töissä ja illalla lenkkeillen. Oli tyhjä metsä noin 20.30 vaikka ilma oli kaunis ja aurinkoinen. Saatiin siis vallata se ihan itseksemme, eli ollut huolta vastaantulijoista.
Voltti teki kaistaleen esineruutua. Jätin 3 lelua sinne sen kanssa ja lähetin n.50m. Irtosi samantien loppuun saakka ja hyvin etsi kaikki kolme. Viimeisen kanssa sai hiukan jo enempi tehdä töitäkin.
Lyhyehköt vapputokoilut, lähinnä lenkin sivussa muutama luoksetulo ja kaukot. Kaukot ei pelitä kunnolla, saas nähdä miten lauantaina käy.

Vappupäivänä pennuilla vieraijoita. Pihan siistimistä. Ja hakutreenit!
Pääsin Veikkolaan vierailemaan. Oli aika pro meininkiä :o) Oli radiopuhelimet, hienot merkit (askartelen kyllä kanssa jos vaan nyt saadaan innostus ja mahdollisuus jatkaa!), pressut ja verkot, mukava ja osaava porukka. Plus muutama meitä aloittelijoita.
Oli todella kiinnostavaa kuunnella ja yrittää ymmärtää ja opetella miten, kuinka ja miksi. Henkka selitti hyvin, Sirke selvitti tyhmälle paljon asioita.
Voltin kanssa tehtiin niin että vietiin se ukko yhdessä sinne metsään piiloon verkon alle ja sitten lähetettiin etsimään. (ei saanut kävellä suoraan ettei menisi jäljestämiseksi) Tuuliavut käyttöön jne. Kolme tälläistä.
Ekalla Voltti säikähti hiukan verkon alta paljastuvaa ihmistä. Toisella ja kolmannella se kyllä löysi kaiketi ihan hyvin, mutta kilttinä tyttönä halusi heti kertoa minulle löydöstä eikä jäänyt syömään sinne. Koitettiin, että kehun heti, mutta sehän kääntyy minun luokse.
Haussa nyt Voltin pitäisi tehdä asioita, joita se ei saa normielämässä tehdä. Eli on kuulemma ollut kovassa kurissa  (täh?) ja kiltti ja tottelevainen. Ei niissä mitään pahaa, mutta nyt se asia pitää saada auki ja Voltti ymmärtämään että haukumetsässä saa tehdä toisin. Eli saa irrota rauhassa, ei tartte pitää minuun näköyhteyttä ja tarkistaa missä olen, saa mennä vieraiden ihmisten luokse ja mennä tykö.
Lopuksi eri ihmiset leikittivät ja taisi joku ihmetellä, että hei sehän taistelee! No tottakai Voltti taistelee, sehän on ihan parasta. Ehkä siis kokeillaan sekä ruokaa, että lelupalkkaa.
Rullakoira selkeästi muutenkin, ei tule ongelmaa sen suhteen ja nyt ilmasuja muualla kuin metsässä jos haluan tehdä ja metsässä enempi ajatusta, että maalimies on pop!

Metsästä vauhdilla Hi-Han kentälle kouluttamaan. Kivaa on sekin. Kylmä vaan tuli, onneksi oli extra takki autossa.
Otin vielä ohjatun noudon parkkiksella. Se helkatin vasen kapula ongelma jatkuu! Mikä ihme, miksi lähtee siitä keskelle. Argh.