MUTTA rimat pysyi, puomi oli ok (keinu ei todellakaan) jne.
Ritvan rata. Haastavampi ja alussa hui hai Voltti halusi mennä omia polkujaan sen tietyn etäisyyden minusta ja meni kanssa. Siinä vähän sählättiin, mutta kun hyllyn jälkeen päästiin jatkamaan matkaa, niin aikasen hyvin melkeimpä.
Ja Esan rata. Kiva! Tosin ohjaussuunnitelma muuttui katsottuani Tuulian kanssa muiden räpistelyä yhdessä kohtaa. Valitsin nössömmän ja hitaamman, mutta varmemman. Oli kamalan hyvä fiilis, Voltti meni ja teki hienosti! Mutta se mutta.... lopussa se yksi saamarin askel. Joka alkoi en vaan pystynyt-saksalaisesta ja päättyi putken jälkeisen hypyn väärinpäin hyppäämiseen. Oi ja voi, olipa muuten niin siisti fiilis ja melkein ehkä parasta meitä yhdessä. No loppu oli pala kakkua sitten, tietenkin. Plääh! Ja jee. Mutta enempi plääh. Harmi ettei sitä rataa ole videolla. Tietty voi olla hyväkin kun fiilis on hyvä ettei romutu ;o)
Kun nyt on silleen pakko pakotettuna ajatella positiivisesti ja listailla vain hyviä asioita...
- rimat!
- puomit
- kaikki paitsi eka A
- ohjautui (paitsi se keskimmäinen rata se yksi kohta)
- ohjausvalinnat pääosin ok
- melkein aina ehdin sinne minne piti (ja kun ehtinyt niin hyllytettiin)
- pujottelut!
Ja sitten päivän iso plääh-pläjäys. Yksi naishenkilö peruutti mun auton takakulmaan. Säästyttiin ihmis- ja koiravahingoilta, mutta mun autorukan maali sai aikalailla osumaa. Onneksi tunnusti ilman sen kummempaa lopulta. Ja todistajia on useampi. Odottelemme maanantaille puhelua.
Ja hienompia juttuja. Voltin siskopuoli Tuffy vetäs triplat ja parit sertit. Tip tuli yhdellä radalla 3. Tuulia tais tehdä 5 nollaa kuudesta. Jotkut osaa ja pystyy, toiset tulee perässä ;)
Ja muuten, Sari oli käynyt Pyryn kanssa kisaamassa myös. Voi elämä kuin ne menee kovaa...
Voltti- Tip - Tuffy - Miio
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti