Voihan ruoka-aika

tai se, mitä kuppiin laitetaan. Tai ollaan laittamatta.
Jo työni puolesta kai pitäisi se tietää paremmin kuin keskiverto koiran omistaja. Mikä sitten lie se keskiverto? Voi olla etten tiedäkään mitään. Ainakaan en tiedä tarpeeksi.
Paljon se myös riippuu siitä, miten haluaa koiransa ruokkia. Osa ei halua tietää muuta kuin sen, että karva kiiltää, koira syö hyvällä ruokahalulla ja kukkaro kestää.
Jollekin painotus on sitten raaka-aineilla ja osa jopa haluaa tietää prosentteja siitä sun tästä. Missä maassa on tehty ja millä on säilötty. Ja paljon muutakin.
Kovasti on nyt muodissa raakaruokinta ja barffaus. Lopulta kuitenkin nämä kaksi menee onnellisen sekaisin suurimmalla osalla. Sekaruokinnalla taitaa painella iso osa myöskin, ainakin osa-aikaisesti.
BARFarit ovat usein aika ehdottomia. Jossain on joku sanonut, että koira ei tartte muuta kuin luita, lihaa, kasvissosetta ja vähän sisäelimiä, niin se on sitten niin. Kun yrittää vähän varovasti tarjoilla jotain lisäravinteita tukemaan ruokintaa, niin hah ja pöh, epäluonnollista. Ei ne sudetkaan... Ääripäänä siis, tokihan moni miettii ja laskeekin tai ainakin kysyy tietävämmiltä (mihin en välttämättä itseäni laske).
Sekaruokkijat pääsevät ainakin ajatustasolla ehkä helpoimmalla (jos ei puhtaasti nappulaa antavia lasketa), nappulasta saa paljon.
Raakaruokkijat taas, no heitä on laidasta laitaan.


Joskus joku erehtyy kysymään mitä minun koirat syö. Niin mikä niistä? Tai ketkä? Kun eläkeläiset, treeni- ja kisakoirat & pennut/junnut syö erilailla. Paitsi jos mies joutuu niitä jostain syystä ruokkimaan, silloin kaikki syö aikalailla samaa. Ja hengissä pysyvät (onneksi joutuu harvoin ;o) )


En ehkä mistään mitään tiedä, mutta hyvin voivat. Luulisin. Kun kerta karva kiiltää ;) Silloin kun ei ole pahin karvanlähtöaika.
No ei vaiskaan. Tassut pysyy ehjinä, silmät kirkkaina, korvat ei töhni, lihaksia löytyy, iho on terve, koirat on hoikkia ja jänteviä, jaksavat paremmin kuin hyvin treenata ja kisata, ei isompia jumeja, kynnet ei haperoidu, vatsa toimii, ovat reippaita ja iloisia jnejne. Millä mittareilla noita voi sitten mitatakkaan? Ei nyt tuossa järjestyksessä, mutta sinnepäin.
Mikään salaisuus ei ole, että beeceet elää erilaisilla lihoilla, kananmunilla ja saavat nappulaakin joskus. Mixitkin menee välillä. Myös kamalana syntinä lihaa ja nappulaa ihan samalla aterialla, myös sellaista jossa voi olla luuta mukana. Huvituksena joskus broiskun selkää, tosin lyhyt huvi sekin on. Sian selässä kestää kauemmin, mutta ei se meillä nyt ruokaa oikeastaan ole. Halkaistut putkiluut on herkkua, ydin maistuu kyllä. Mutta ei se ruokaa ole.
Pellavasiemen rouhetta silloin tällöin lisään lihojen joukkoon. Joskus kasvissosettakin saavat, lähinnä noissa mixeissä. Marjoja pakkasesta. Riisiä jos jää yli ihmisten ruoasta.
Saavat toki myös possun korvia, nahkaluita jne. Ei me niin tarkkoja olla.
Plus sitä sun tätä purkeista. Merilevää, Nutrolinin Niveltä tai Cartivetiä ennalta ehkäisyyn (oli hyötyä tai ei, haitaksi ei ainakaan ole), rasvahappoja, monivitamiinia, kalkkia, magnesiumia, sinkkiä, B- ja D-vitskua, loraus tuosta ja toinen tästä. Ei joka päivä kaikkea, mutta aina jotain ja vähän tarpeen mukaan.
Nappulaa saavat ehkä pari kertaa viikossa (ja aina kun mies ruokkii). Ihan kauhean tarkka en ole siitä mitä, mutta pääosin bortsut ovat nyt Canaganilla tai Carni Lovella. Kokeilua. Malit Brit Carea pääosin. Voi ne muutakin syödä, mm. jos menee säkkejä rikki töissä, ne löytyy meiltä sitten.
Royal Caninia on pennut syöneet meillä aina kasvuiän ainakin osana ruokintaa. Nyt Prim on poikkeus, joka vahvistaa säännön. Starteria taisi syödä ihan vierotusiässä ja sitten vaihtoikin raakaan & muuhun. Katsotaan kadunko, vielä ei näytä siltä.
Ja kyllä mietin ruokintaa ennen rankkoja treenejä ja kisoja, samoin palautusta. Oli merkitystä tai ei, mutta kerta näyttää toimivan, niin uskotaan niihin. Siihen sun tähän, proteiiniin, kaliumiin, nesteen määrään & laatuun jne.

En ole mitään noista itse keksinyt tai päätellyt. Ihan törkeästi lukenut ja laskenut ja kysellyt tietävämmiltä. Katsonut miltä koirat näyttää. Ja kuinka jaksavat. (Katiskasta paljon yrittänyt ammentaa tietoa plus laskeskellut ihan itse, ehkä pieleenkin)
Ihan mitään millin- tai gramman- tai minkä lie-tarkkoja lukemia en jaksa laskea, sinnepäin ja vähintään. Ihan tarkkaa tietoa kun ei aina ole imeytymisestä eli taidan vähän yli suositeltujen määrien yli antaa mm. D-vitamiinia.
Rehellisesti en kyllä osaa sanoa onko eroa siihen aikaan kun söivät melkein pelkästään nappulaa. Mutta ajatustasolla ainakin näyttävät voivan erinomaisen hyvin, lihaksikkaita, jänteviä ja virkeitä. Voltti ja Prim ei ole sellaista aikaa elänyt jolloin koirat ovat vain nappulalla, Viuhka ja Riepu kylläkin. Riepua nyt ei voi laskea mukaan, Viuhka näyttäisi ihan samalta. Tosin se on sterkattu ja ei todellakaan lihonut. Mikä lie, ei meillä Riepukaan lihonut vaikka sanotaan niiden helpommin pyöristyvän steriloinnin jälkeen. Oisko se syy kuitenkin siinä, joka sen ruoan kuppiin laittaa?

Malit elää paljolti vain kuivaruoalla. Riepu ei saa syödä kauheasti proteiinia ja näyttäisi perusnappulalla nykyään voivan erinomaisen hyvin. Maliina menee sillä samalla ja ripauksella lihaa. (paitsi jos mies ruokkii, silloin saa myös kaikki meiltä jääneen ruoan muttei lihaa).  Tai saahan nekin öljyjä vaihtelevasti siihen päälle ja nivelravinteita tai miksi niitä nyt kutsutaankaan.

Ja kaikki syövät vain kerran päivässä, myös Prim nykyään. Paitsi Maliina, sekun on miehen koira, sen täytyy saada kaksi _lämmintä_ ateriaa päivässä ettei miehelle tule paha mieli.