paimenessa

Olimme toissapäivänä vähän agilitya tekemässä (mä pystyin jo melkein juoksemaan!) ja eilen paimentamassa. Sisarukset, vaikka toistensa parhaat kaverit ovatkin, niin myös osaavat kyllä olla vähän ilkeitä toisilleen.
Matkalla eilen kotiin...

Prim "Mitä sä teit? Mä muistin flänkätä tarpeeksi ja tasapainotin ihan itse. Osasin muuten heti mennä myös selän taakse, muka vaikeeta.... hah. Se edellinen koira yritti ja mä päätin heti, että tuohan me osataan!"
Voltti "En tiedä, minä juoksin niiden taakse ja Saija taakse ja sitten pysyinkin siellä aluksi kun en oikein ymmärtänyt mitä ne tahtoi niin parempi varalta olla tekemättä mitään ettei kellekkään vaan tule paha mieli"
P "Täh, tyhmä! Ne piti laittaa liikkeelle pois siitä jaloista."
V "no ei ne halunnut niin ajattelin jos ne ei jaksa kun on niin kuumakin"
P "Noloo, nössöö!"
V "Muistas kelle taas..."
P "Ei niitä tarttenut kun katsoa ja vähän ottaa asentoa niin sinne menivät"
V "Mä katsoin niitä nätisti silmiin ja nostin päätä ja heilutin häntääkin"
P "Sä oot nolo..."
V "Kukahan on nolo? Ei pysy lähdöissä esimerkiksi"
P "Sä nyt oletkin sellainen nössöjen kuningatar, että teet aina niinkuin sanotaan"
V "Mä olen _koulutettu_ harrastekoira, sä oot joku likainen karvakasa, joka vaan haaveilee pääsystä tälle tasolle!"
P "Ite oot karvaton idiootti!"
V "ihan miten vaan, mä rupean nyt nukkuu. Laske sä vaikka niitä lampaita"


Voltti meni agilityssa helpolla radalla hyvin. Puomi on niin hyvä, pliis kisoissa kanssa. Toki oma tekeminen voi tähän vaikuttaa kovasti.
Prim ei ollut huono sekään. Vähän vielä erilainen ja osaksi toivottavasti pysyykin. Kääntyy pienemmällä, mutta toisaaltaan ei myös ota hyppyjä vielä yhtä helposti.

Paimenessa (tulee tosi pro selostus...) piti lähettää koira sinne taakse kaarelle ja seis. Sitten takasin selän taakse ja seis. Sitten piti ajaa ne lampaat pois minun jaloista. Prim osti tämänkin heti, poispäinajosta sillä on nyt kai joku ajatus! Tosin sitten se myös alkaa toistaa kaavaa ja tietää itse mitä tapahtuu... eli jouduin myös pyörittämään sitä täysiä ympyröitä kun se jo taittoi ja läksi ajamaan omin luvin (oikeasta paikasta kaiketi kylläkin). Kiltisti lampaat sillä liikkuivat ja kaaret taisivat olla riittävän hyviä. Pientä vaikeutta saada sitä pois niihin sisäflänkkeihin aluksi (olikohan oikea sana...).
Voltti yritti samaa. Yritti siis. Hyvin meni taakse. Hyvin tuli minun taakse. Huonosti läksi pois ajamaan. Eikä ne lampaat sitä edes uskoneet ;o) Toisella kierroksella fiilisteltiin ja yritettiin saada se ihan itse tajuamaan ja viemään niitä aitaa vasten & sitten saada pois. Silmän kaivamista? Kyllähän se sitten jo innostuikin, melkein oli ihan vallaton. Melkein. Iso ongelma saada ne pahukset villakasat liikkumaan aidasta etenkin alkuun. Lammasuskottavuus aikalailla 0. Tai no löytyi sitä sitten vähän, mutta edelleen lampaat ehkä nauroivat hiukan villaansa.
Että niin. Prim menee matalana, katse tiukasti lampaissa jne. Voltti taas... no laskee se vähän päätä ;) Mutta on se kiltti eikä rötväile ja kyllä se jotain tajuaa. Ehkä me paimennetaan edelleen vaihtelun vuoksi.