10 min treenit * lisäys 7.11.

Molemmilla, Voltilla ja Primillä, Sporttiksella Tuulian treeneissä. Olisi saanut mennä kauemminkin, mutta kun ne meni aika kivasti ja minun kunto on vielä hiukan vajavainen yskineen, niin mitä turhaa.

Prim yllätti taas. Jos sitä ohjasi huolella, niin se teki kaiken. Jos oletti ja oli huolimaton, niin tottakai se kostautui. Rimat olivat 25cm, hui! Mutta Prim ei allekirjoittanut huita, ei haitannut.
Olen melkein vähän salaa ylpeä siitä. Primpula meni ja teki hienoja pätkiä, melko haastaviakin. Meni saksalaiset, backlap, päällejuoksu, irroitus eteen vinohypylle ja sieltä kääntyi takaisin kauniisti (jenkkihyppy?), flippi, niistot normisti ja persjätöllä. Puolivalssi ja sivuhypyn haki hyvin siitä, takaakierto-valssikin oli ihan kuin olisi aina tehnyt, haki mustan putken pimeän pään jne. Siis niin pätevä. ***
(ja kerronnallinen totuus on myös se, että hyppäsi hyppyjä väärinpäin, meni ohi, jäi pyörimään yms.)

Voltin kanssa isommitta ongelmitta rataa läpi. Se oli niin kilttinä taas. Mutta aina täytyy muistaa ettei rintamasuunta saa yhtään aueta, silloin nappaa se hypyn jossa laser edes käväisi. Sporttiksella hypyt on vielä aika lähekkäin tietysti.
Koska keuhkoihin pisti, kontaktit palkkailtiin ja ei ollut enää kokeiltavaa, niin lopetettiin.

Oli tietenkin taas kiva mieli. Voisikohan ton kaiken jollain lailla pystyä siirtämään kisoihinkin?

***
Eli siis Prim, kuten ei minun muutakaan koirat, opettele tekniikoita tekniikoiden vuoksi. Tai tavallaan joo, sillä minä en ole heko kauhean nopea ohjaaja ja itseäni, samalla toivottavasti koiraanikin, helpottaa kun koira osaa useampia asioita ja pystymme selviytymään vaikken aina ehdi paikkaan A, B tai välillä C. Haluaisin ajatella, että kun meillä on tarpeeksi työkaluja pakissa, voimme sitten ottaa sieltä sopivimmat käyttöön. Nimillä ei ole väliä, pääasia että ne toimii just minun koiralla ja minulla.
Siinä missä joku juoksee nopsilla kintuillaan viemään koiraansa esteille enemmän, ehtii ohjaamaan edestä melkein aina, niin minun on ainakin pystyttävä myös lähettämään, vastaanottamaan ja haluan oppia pystymään kertomaan koiralle minne suunta jatkuu. Ja haluan koiran sen ymmärtävän. Onneksi suurinosa ohjauksista on koiralle ihan luonnollisia, sen todistaa jo pelkästää se, että Prim pystyy niitä tekemään ilman isompia ongelmia kouluttamatta sitä niihin sen kummemmin. Asiat ja ohjaukset täytyy vaan vahvistaa ajan kanssa, etsiä sieltä ne meille sopivat sitten.
Voltin kanssa tämä alkaa olla aika ihanaa, melkein aina jo tiedän mikä se sille sopivin on & minne ehdin tai en ehdi. Se on vaan niin nopsa kaikessa tekemisessään, että oma pää ja kroppa ei aina pysy mukana.