vähän aksaa, vähän tokoa

Tosiaan eilinen meni Elinan kanssa katsoessa kisoja. Hurjan jännää. Tosin rehellisesti sanottuna myös hiukan puuduttavaa... tosin jännitys nousi taas maxien lähestyessä loppuaan. Zen ja Jaakko hienosti maailman 6. parhaita, loistavaa!
Katselusta lenkin kautta treenaamaan. Sain mennä Omiella ja Dionilla, huisaa. Omie on kyllä superkillti, kuuliainen ja kevyt. Voi kamala, kuinka koira voikin olla noin kevyt.
Dion ei ole kyllä raskas ohjata sekään, hiukan rajumpia otteita tarvitseva kaiketi. Mutta tuntui paljon tutummalta ;o) Tykkäsin!
Elina meni Voltilla ja pätevästi menikin. Sitten tein myös hiukan sen kanssa ja kokeiltiin yhtä uutta käännösjuttua. Täytyypä ihan miettiä ja työstää, sen verran hyvin meidän koirat käänty sillä. Hmmm.
Mutta muuten Vomppis rallatti kyllä, putkista miljoonaa ulos ja kääntymisestä ja kokoamisesta ei tietoakaan! Työn alle nyt ja heti.

Tänään tokoilemassa, oli ruhtinaalisesti minä ja Tanja. Mutta saatiin loistavan kivat ja onnistuneet treenit, Tanjalle iso kiitos!
Tunnaria. Odotus päästä sinne suuri. Eka meni hyvin, vähän pyöriti tullessa. Tokalla en päästänyt kun meinasi varastaa, tehtiin pari muuta juttua ja sitten vasta. Kostautui liian kovana vauhtina ja parin kapulan maisteluna :o/ Kolmas kerta ja oikein hyvin, siihen oli hyvä päättää se liike.
Seuraamista liikkurissa ja lähellä kävellen. Laitoin lelun kainaloon : pomppiva seuraaminen. Lelu taskuun ja ei niin pomppivaa vaan piti kontaktin hyvin eikä yhtään häiriintynyt Tanjasta. Ruudun läpi kävely oli kyllä kaamean vaikea. Muuten se ei häirinnyt, mutta läpi kävely oli Voltista jotain ei oikein tehtävä juttu ;o)
Lopuksi merkkiä ja ruutua. Palkkalin aina eka merkistä ja se muuten menee sinne hyvin ja kovaa! Saatin ruutuun, joku päivä käy kehnosti tolla vauhdilla :o) Mutta hyvin se keskelle löytää ja kääntyy itse ympäri ja seis. Palkkailin vain niistä. Aina ei merkiltä päässytkään ruutuun vaan maahan, seis, tänne. Kuuntelemista ja suorittaa sen hyvin vaikka suunilleen seisoo kylki maata viistäen ajatukset ruudussa.
Ihan lopuksi sai hakea ohjattuna noutona kapulat. Vasen loistavan hyvin, oikeaa ei ehkä oikein nähnyt kun varjossa. Läksi kaartamaan, mutta huomasi keskimmäisen. Pysähtyi heti käskystä ja kehumisen kautta lähetin hakemaan varjoissa ollut. Toimi!
Mukavaa pohtimista ja ajatusten vaihtoa. Tara ja Voltti on kyllä paljon tekemisessä samanlaisia. Vähän miettimistä, olevinaan tietämistä, halu tehdä aina oikein, monen toiston ihmettelyä jne. Voltissa on ehkä nyt enempi vauhtia, sitä voisin joissain liikkeissä antaa jopa pois.

Minusta on kamalan mukava treenata ihmisten kanssa, jotka eivät ole itsekkäitä ja minäminä ja minun koira-ajatuksella liikenteessä. Tasapuolisesti yrittävät ainakin auttaa ja katsoa, ovat reiluja ja ajattelevat muitakin. Sellaisia on myös itse kiva edes yrittää auttaa, vaikka välttis ei apua osaakaan antaa. Mutta voi ainakin tsempata ja vaihtaa ajatuksia. Kun ei ole yhtä ja ainoaa tapaa eikä keinoa. Ei agilityssa eikä tokossa. Eikä muissakaan lajeissa.