Kyllä tämä syksyn pimeys iskee kaikki treenihalut. Ja oikeastaan mahdollisuudetkin etenkin agilityyn on kehnommat. Nyt saa tyytyä pääaääntöisesti kerran viikossa treeniin.
Tokoa tietysti voisi treenata vaikka joka päivä ja kai sitä tuleekin jotain pientä tehtyä melkein päivittäin. Mutta suurimmaksi osaksi koko lauma on saanut tyytyä lenkkeilyyn ja löhöilyyn. Ei ne kyllä näytä pahakseen laittavan.
Torstaina sain treenata Volrin velipuoli Miion kanssa. Miio on myös 2-lk, näillä on sama isä.
Erilaiselta se tuntui, kovin erilaiselta. Ei missään tapauksessa huono, ei hidas. Vain erilainen. Minä sain sen loikkaamaan vähän turhan ylös, osa syy ehkä hallin pohja, osaksi minun ohjaus ja paljon käännöksiä. Mutta makava sitä oli viedä, kilttinä tulee kaikkeen. Putket nähdessään sen silmät aina alkoi loistaa, sinne sinne ;o)
Voltti meni ihan kivasti. Jouduin alussa sanomaan ettei saa tulla läpi ja se näkyi lievänä ylikiltteytenä ja ehkä myös vauhdittomuutena treenin läpi. Mutta ei se mitään, kiva välillä noinkin päin.
Tuli pitkästä aikaa otettua videotakin.
Voltti ja Miio
Torstain yökyöpelien iltamenot
Meidän elämää. Pääosissa bordercolliet ja niiden kanssa puuhailut. Välillä takaperin kerien ja toisinaan pylly edellä puuhun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti