Treenasimme ruutua niin että merkin molemmin puolin oli ruudut, eikä edes täysin suorassa linjassa. merkkinä keltainen matala tötsä, ei meinannut oikein näkyä.
Volttikin läksi ensi sivuun, mutta korjasi itse merkille sen huomattuaan. Mitään ongelmia ei ollut ruutuun lähetyksissä kummallekkaan puolelle! Ei haitannut lumikökkäreet, ei vinous, ei lumipenkat.
Merkiltä palkkaa, takaisin kutsumista jne. Aina ei vaan jatketa matkaa johonkin. Opetellaan kuuntelemaan.
Merkillä sen olomuoto on "hiukan" odottava...
ja sitteen mennään...
kuvat: Hanna Toivola
Tehtiin myös ohjattua. Siinäkään ei isompia ongelmia ollut. Mutta jokaikinen kerta Voltti vaihtaa kapulan asentoa suussa n.4-5m ennen kuin on sivulla. En tajua. Siihen ei auta hihkumiset eikä mitään. Ei palkan näkeminen. Lopuksi juoksin vaan pois ja hihkuin, ei tainnut pyöräyttää.
Näyttääpäs tuo kapula suhteettoman isolta!
Hannan kanssa, ja koirien, pikku lenkki metsässä. Eka yli viikkoon! No, illalla ei tarvinnut miettiä tekiskö lenkin uudestaan. Mutta ihan sama, kyllä se tästä selkeästi.
Viikolla ollaan sisällä tehty asenne maahanmenoja. Tunnaria ja sen tunnarin noutoa niin ettei tarttis sitäkään siellä suussa pyöritellä niin mahdottomasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti