Eikös se niin ole? Tämä toteutettiin niin Hyvinkäällä sunnuntaina kuin Purinalla maanantaina. Ikäväkyllä Hyvinkään agilityrata ei ollut nolla, eka rima putosi :/ Vitosella kuitenkin toisia.
Ei se rata täydellistä ollut nähnyt, mutta melko mukavasti silti. Toisella vähän hajos...
Tänään Purinalla hyppiksellä nolla voitto. No kiva on tehdä nolla ja kiva on voittaa, mutta tavallaan se oli "turha". Mutta niin tai näin, me tehtiin ihan kimpassa koko rata ja melkoisella vauhdillakin. Etenemän 5,69m/s, olkootkin että oli aika suoraviivainen rata. Mutta onnistuttiin monessa ohjauksessa ja ehdinkin, ihan läpijuoksurata ei ollut.
Toka ja kolmas jää taas historiaan ratoina, joilloin en vaan ehtinyt. Miksihän kisoissa ei tahdo saada sitä otetta samalla lailla kuin monesti treeneissä? Ja miksi mun pieni musta salama tulee putkista kovempaa ulos kuin menee sisään. Suuria kysymyksiä ;o)
Mutta kyllä me tästä, joku päivä, ollaan samalla radalla monta kertaa peräkkäin.
Pennut ovat ihania! Niillä on jo rapsutusnappula, takajalka alkaa vimmatusti vipattaa kun rapsuttaa kyljestä. Miten raaskin luopua niistä... Onneksi taas ne parhaat, tekevät kodit on katsottuna.
Meidän elämää. Pääosissa bordercolliet ja niiden kanssa puuhailut. Välillä takaperin kerien ja toisinaan pylly edellä puuhun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti