Järkyttävää

Olen tässä hiljalleen tajunnut, että Voltti on juossut 2-lk startteja enemmän kuin kukaan minun koirista koskaan... Eli paljon! Siis että en sitten osaa, pysty, kykene viemään sitä 3-lk. Mikäs sinne on kiire ellei kerta tämän kummemmin saa kulkemaan. Huoh. Ikävää, uskomatonta. Ja kun kyse ei edes ole siitä, etteikö se osaisi. Eli minä en osaa. Masentavaa. Etenkin kun ne kuuluisat "kaikki muut" viipottaa sinne muutamalla kisalla. Silleen suunilleen treenaamatta. Noin vain.
Sitten kaikki tekee tästä noin vain nollia nollien perään. Joskus joku virhe, mutta pääosin kuitenkin puhdasta rataa pukkaa.
Joskus tässä miettinyt jopa, että oisko se vaan niin ettei agilityn kisaaminen ole minua varten. Mutta miksi treenata jos ei kisaa? Tai miksi kisaa jos ei saa tuloksia? Miksi harrastaa edes?

Tästä täystyrmäyksestä masentuneena treenattiin tunnarikapulan pitoa ja kaukojen asentojen vaihtoja. Mukana oli stemppaamassa mamma Viuhka ja superahne russeli Ruuti. Plus pari kissaa. Häiriötä kerrakseen. Eli mitään ei siitäkään sitten tullut. Kun yritin suojella makupaloja ahneilta suilta, samalla palkata oikea-aikaisesti ja tehdä ajatuksella, niin sekasorto oli valmis. 

Ehkä se on just sitä, sekasortoa koko treenaaminen ja tekeminen meillä. Sitä sun tätä ja eikun menoksi. Tiedostan tuhat ja yksi asiaa joita pitäisi kouluttaa ja vahvistaa. Mutta oikeasti teenkö niitä? Vai toteanko että joopa, pitkäksi menee. 

No, niin tai näin. Kaipa se kuitenkin on pääasia, että meillä molemmilla on pääosin ainakin hauskaa? Ja yleensä onkin. Silti rehellisesti sanottuna on se vaan vaikeaa. Myöntää olevansa niin kehno ettei saa koiraa 3-lk. Huoh.

Mutta oikeasti ollaan niitä pitoja nyt tehty päivittäin ja tänään ekan kerran ei korjannut edes parempaan asentoon suuhun sitä kapulaa! Tosin saa se sen tehdä, kuhan ei pyörittelisi eikä purisi. Tai ei Voltti purekaan, koskaan ei ole jälkiä.
Seuraamisen temppu on jäänyt älyttämis vaiheeseen. En siis itse älyä kuinka sen kertoisin koiralle. Täytyy miettiä lisää ettei turhaa tee ja vahvista väärää.
Kaukojen asentoja. Siis ihan vaan tylsiä sisäjuttuja koko viikon kun on vaan aina kiire tai sitten kylmä tai väsy. Tai agilitya.