Lauantai ja sunnuntai supertreeniä, parhailla kouluttajilla (Mikko, Elina, Janita ja Jaakko) ja lisäksi huippuporukka (iso kiitos kaikesta Iris, Pirjo, Mari ja Mari sekä Marko). Plus kaikki muut, kyllä ison osan onnistuneesta leireilystä ja treenaamisesta tekee tuo mahtavan mukava seura. Tsemppaamista, neuvomista, seuraa, naurua ja keskusteluja. Kaikkea sitä, ei yhtään ilkeää, ei kateutta, ei ikävää vertailua.
Lisäksi, että itse pääsi treenaamaan ja oppimaan, niin sai seurata upeita suorituksia. Virheistä myös oppii, myös katsomalla. Niin erityyppisiä koiria, erilaisia ohjaajia. Myönnettäköön etten tainnut katsoa kuin yhden medikoiran suorituksen... ei vaan ehtinyt.
Paljon taas kaikkea. Hiljaisuus on välillä enemmän kuin ääni. Pystyy jos haluaa. Ehtii kun ennakoi. Rohkeutta mukaan joka tavalla. Paljon lisää ratatreeniä. Kovaa menee, mutta nautitaan siitä.
Voltti, toivoisin kaikille sen maailman mahtavimman koiran. Ehkei se muille olisi Voltti, mutta minulle se on. Paras treeni- ja kainalokamu.
Ehkä joskus tarkemmin treeneistä, nyt on vähän pää tyhjä (tai liian täynnä) kaikesta.
Minun täytyy ääneen ihmetellä etenkin Janitan jaksamista, muiden tsemppaamista ja kannustamista tässä maailman menossa. Paljon kiitoksia sinne myös kaikesta muusta <3
Viuhka loikoilee massunsa kanssa ja pennut vetävät hippaleikkiä. Kauhea melske kolmesta pennusta jo nyt ;o) Tällä viikolla se tapahtuu, peukut pystyyn, että kaikki menee hyvin!
Meidän elämää. Pääosissa bordercolliet ja niiden kanssa puuhailut. Välillä takaperin kerien ja toisinaan pylly edellä puuhun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti