tokotteluja

Parkkistokot Hannan ja Tanjan kanssa maanantai iltana.
Paljon tötsiä ja niiden läpi ruutu. Parasta oli, että Voltti otti sen oikean merkin epäröimättä. Tosin pienehköä vetoa kohti ruutua on ja siis flänkkää sinne merkille. Myös valmistussana saa sen todella valmistumaan ja pienestä ryhdikkäästä koirasta tulee matala ja kyyläävää viulunkieli. Merkillä seisominenkin on sellainen "sano sano".
Tästä luopumista, kuuntelemista. Kyllä se aika hyvin kuunteleekin, uskomatonta kyllä.
Ruutu löytyi, tosin kyllä ne tötsät vetivät kovasti ja sivusta sisään. Mutta hienosti keskelle silti. Jatkossa suoraan sisään, hiukan banaania vasemmalle on kyllä.
Merkille jo korjaussarja suunnitelma tehty. Ohjatussa noudossahan tämä ei ole niin voimakasta.

Kun kerta oli apulaisia, niin tunnaria. Pyysin hankalahkon tunnarin ja sain tornin, jonka alin oli se meidän oma. Mutta tarkka Voltti suoritti tehtävän erinomaisin arvosanoin :) Hiukan pyörittelyä sillä kapulalla... muutama vauhdikkaampi tunnari, heitin oman sinne sekaan ja vähän noutoliikkeenä. Ei haksahtanut ja toi paremmin. Hyvä hyvä.

Lopuksi hiukan seuraamista, toivoin muiden katsovat päätä ja paikkaa. Hiukan keulii nyt, pää parempi. Käännöksillä paransi paikan.
Palkkailen nyt käännöksistä paljon, jos ne saisi pysymään tiiviimpinä.

Loppuleikkinä stoppeja kun oli ensin juostu luoksetulot suoraan. Ihan vaan namia heittämällä. Hyvin liukkaalla alustalla stoppaa. Siitä on tullut kiva leikki sille!

Tekeminen on iloista ja kivaa. Eli sellaistahan sen pitäisikin olla :o) Olen oikein tosissani tainnut innostua lajista, ei se olekaan sellaista totista puurtamista!

Viuhkan vyötäröä mittailin, 53cm. Muttei sitten mitään muistikuvaa mitä se oli ennen astutusta. Oisko ollut n.50cm tai vähän alle? Painoa on tullut yli kilo, taisi olla aamulla 18kg. Ruokaa ei ole lisätty, liikuntaa se on ihan itse vähentänyt tai paremminkin ehkä rauhoittanut.