Viitasen Annen kohtuu simppeli rata. Kohtuu simppelisti se menikin, kilttinä ja hiukan kässäri päällä, mutta nolla. Ja voitto. Tosin keskustelua hiukan oliko se nolla vai ei kun meni puomin ali, mutta tuomari vielä kertoi perustelunsa miksi ei siitä sakottanut. Niin tai näin, se oli meidän eka nolla 2-lk.
Jokisen Askolla ehkä astetta vaativammat kuviot. Vaihdoin ohjausta kohtuu lennosta ja onnistuko? No ei! Että se rata mentiin sitten asenteella ja kovaa. Tuli ohjauksiin, ei himmattu missään millään lailla, minä pistin tossua toisen eteen ja yllätin itseni lisäksi muutaman katsojan ehtiessäni yhteen persjättöön (johon vain Oreniuksen Jouni & Karstusen Janne kuulemma ehtisi ;o) aivan ongelmitta. Tuossa tietty etuna koira, joka hakee ne esteet. Voltti laittoi myös tassua tassun eteen ja me kyllä mentiin aika haipakkaa.
Hyppis vielä à la Viitanen. Noh, nyt taas oisin voinut luottaa omaan osaamiseen/koiran tuntemiseen. Kun en luottanut = 10vp. Mutta ei hullumpi muuten, ei lainkaan.
Eli hyvä mieli, mahdollista on ja viime viikon hurlumhei meiningistä ei ollut nyt jälkeäkään. Pääsääntöisesti kääntyi hyvin, esteosaaminen oli ihan hyvä, rimat pysy ylhäällä jne.
Tästä on taas niin hyvä jatkaa viikon päästä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti