perustreeniä - vaikeaa

Illalla Ninan luona perustreeniä, Zeljkon joku treenipätkä (en ollut tehnyt aiemmin). Mukana nyt Riepu ja Voltti.
En tiedä miksi, mutta Voltti toi rimoja alas aika paljon. Siis niin paljon, että ärähdin jo kerran jos toisenkin. Josta seurasi se, että Voltti meni epävarmaksi ja alkoi mennä vauhdin hurman sijasta ponilaukkaa. Toisaaltaan taas selkeästi mietti ja suoritti. Ehkä ei lopulta huono juttu, sillä yleensä tälläisissä tapauksissa sen seuraavat treenit ovat loistavia eikä virhettä/epävarmuutta enää toistu.
Samaahan on ollut tokossa mm. tunnarissa (halusi maistella kapulat läpi ennen oman varmistamista) ja hyppynoudossa (halusi kiitää hypyn ohi kapulalle/ tuoda kapulan hypyn ohi).
Rytmittäminen itsellä missä ja milloin on hakusessa. Hankala päätyhyppy, ei saanut kääntyä liian tiukkaan, mutta kääntyä kuitenkin. Mikä nyt oli positiivista, niin ei ihan ristiin leiskauttanut.
Vedättäessä tuli ehkä hiukan kiire ja siksikin rima. Pienellä on pitkä askel ja ponnistaa helposti tosi kaukaa. Joka vaikeuttaa kääntymistä. Toisaaltaan ohjaamalla ja rytmittämällä tekee ihan älyttömän hienoja käännöksiä, suorastaan loistavia.
Kokeilin pätkän Riepun ohjausvalinnoilla ja taisi olla Voltillakin jopa parempi! Jotenkin siihen ei luota niin paljoa, että oisin uskonut tekeväni ja ehtiväni ensiksi ohjaamaan kunnolla kääntäen päätyhypyn, siitä persjättöön, välistä ja toinen heti perään ja vieläpä ohjaamaan seuraavan hypyn pienellä käännöksellä. Mutta ehdin ja se toimi! Rohkeutta siis ohjausvalintoihin.
Siis lopulta, treeni meni hyvin, esteet pongattiin oikeassa järjestyksessä ilman kamalia kaarteita ja sain palkattua ehkä jopa oikeista asioista. Ennakoivat valssit olivat hyviä, ihmisnuoli samoin. Eikä sitten kertaakaan livahtanut putkeen vaikka se oli suunilleen hyppyinjalla tyrkyllä!
Juha oli juoksuttanut koiria vähän ennen kun lähdetiin treeneihin. Voltti oli aika poikki ja senkin näki.

Riepu on niin riepu. Ei reppana, mutta oma itsensä. Sen kanssa kaikki on niin tuttua vaikkei kyllä turvallista. Ei se käänny kuin Voltti (vaadin selkeästi parempia käännöksiä Voltilta ja Viuhkalta kuin maleilta), mutta meidän omilla ohjauksilla se on hyvä. Välillä ei vaan oikein uskalla, mutta kun vaan menee niin meneehän se oikeille esteille ja jostain ihme syystä myös se kääntyy nykyään paremmin!
Riepukin pudotteli rimoja :o/ Oisko sen kentän pehmeämpi ja hiukan rullaavan hiekan vieraus osasyy? Ja jouduin jättämään liian lähelle ekaa hyppyä, sitä pitää harjoitella kun joskus hallikisoissa ei pysty jättämään tarpeeksi kauas.

Tänään Voltti saa tokoilla, agilitysta pari lepopäivää ansaittu. Koe lähestyy ja samoin iik ja apua-olotila. Onko järkee vai ei. Ilmoisko sittenkin agilitykisoihinkin... valitsis sitten perjantaina kumpaan menee.