No huh mitkä tokotreenit... Voltti töissä koko päivän, pikapissitys ja hommiin. Häiriönä palloa potkivia lapsia yms.
Kauheasti virtaa. Ihan kauheasti :o)
Tunnari. Ei malttanut odottaa lupaa. Meni, otti, pudotti, haisteli ja toi. Pyöritti suussaan! Ei hitsi.
Toistolla aika sama, huh.
Entäs merkki ja ruutu. Bongaa kauempana olevat merkit eli irtoaa merkille n.20m päähän. Toistolla sitten se oikea lähin. Ruutuun kyllä hyvin ja kovaa, ennakoi maahan. Lähtee ruudusta minun pään käännöstä. Tosin kutsuin samalla ja siis ennakoi. Voi ei ja ei voi olla totta.
Mitäs vielä tapahtu... toistolla joo huomautin ettei mennä maahan ilman lupia. Tai lähdetä mihinkään pään käännöistä.
Siispä kolmannella kerralla meni merkille. Ja toiselle. Ja kolmannelle. Vielä sinne huitsin nevadaan neljännelle. Argh.
Luoksetulossa meni maahan kun piti pysähtyä. Maahan! Siis ikinä en muista menneen.
Seuraavan ennakoi pysähtyen ilman käskyä täysin oikeaan kohtaa kyllä. Että menee hienosti ellei loistavasti. Not.
Läpijuoksua ja puskan kierrätysten kautta seis.
Lopuksi tunnari ja heti oikeasta hihkaisu.
Ja ruutu, meni hyvin sinne ja seiso ;o)
Että kaikenlaista on nyt nähty. Treenaaminen tavoitteellisesti aiheuttaa meille roppakaupalla virheitä. Huh.
Meidän elämää. Pääosissa bordercolliet ja niiden kanssa puuhailut. Välillä takaperin kerien ja toisinaan pylly edellä puuhun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti